Vihreä kevät

juuripuu, etsaus

Eipä paljon innostanut lähteä tänään grafiikan tunnille, kun lunta pyrytti, lihakset olivat kipeinä ja kaikki puhui kotona möllöttämisen puolesta, mutta meninpä silti. Haluttomasti pakkasin kamoja, ja lähdin myöhässä. Tunnilla huomasin, että olin unohtanut kotiin tärkeimmät painolaatat ja palettiveitsen. Jouduin sekoittamaan värit muovinpalasella ja tekaisemaan pari uutta laattaa paikan päällä.

Ensin riipustelin jotain abstraktia pienelle pahvilaatalle, mutta uusi kuivaneula raapi pahvista päällyskerroksen helposti rikki, eikä viivoista tullut hyviä. Sitten tein uuden paksummasta pahvista, ja turvauduin mielikuvituksen tehtyä tenän ikivanhaan vakioaiheeseeni: puuhun, jossa on sekä oksat että juuret (olen piirtänyt sitä yläasteelta lähtien). Aloitin oikealta alhaalta viivojen raapimisen, ja harjoittelujälki näkyykin valmiissa työssä vasemmalla: tummemmat töhryiset jäljet ovat kuivaneulan rikkomaan pintaa. Sitten hoksasin lakata painamasta niin kovaa, ja jälki parani huomattavasti.

Laatta oli minusta valmiina hieman tylsä, mutta siedettävä, joten vedostin sitä usealla värillä tunnin aikana: ensin mustalla, sitten siniharmaalla ja viimeiseksi vihreällä (johon tuli epämääräisessä suhteessa thalo blue'ta, diarylide yellow'ta ja bone black'iä). Vihreä sattui sitten olemaan aika nappiosuma, ja painojäljestä tuli syvä ja sävykäs. Värin hankaaminen oksistoista vähemmälle toimi myös erittäin hyvin, vaikken edes miettinyt, mitä tein.

Kannatti mennä. Ja samalla sain virikettä, jos tutkisin oksistoja ja puita enemmänkin grafiikassa kevään aikana.


PS. Runebergintorttukausi on alkanut! Mums, söin kaksi. Voisin tehdä niille oodin, jos osaisin. Kauden kanssa yrittää kilpailla myös laskiaispullat, mutta ne jäävät vielä ihan kakkosiksi. Nyt pitää vain olla vielä erittäin tarkkana hintojen kanssa. Fazer yrittää ryövät tortuista viittä euroa per kahden pakkaus, mutta muilta leipomoilta saa torttukaksikon kolmella eurolla.