tiistai 12. toukokuuta 2015

Jyväsjärven pinta on äkäistä siilinpiikkiä kovassa tuulessa. Ylistönrinteellä keväiset lehtipuut pilkuttavat ilta-auringon kultaamaa kuusimetsää. Kesä on vielä pelkkä aavistus, pieni viherrys pientareella, lämmin kivi, aukeava silmu.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Taas sataa lunta. Huhtikuuta ei erota marraskuusta, paitsi iltakahdeksalta, kun on vieläkin valoisaa ja taivaanranta on muuttunut jotenkin lempeäksi. Taloa on lakattu lämmittämästä ja betoniseinät ovat hyiset. Nukkumaan mennessä täytyy kääriytyä kolmen peiton alle ja vetää polvet rintaan. On vaikea kuvitella niitä öitä, jolloin ei saa kuumuuden takia unta.

Olen 33-vuotias ja näen unta sadoista lohikäärmeistä taivaalla, kivisistä riippusilloista ja seikkailuista. Syvissä vesissä ui viisaita jättiläismäisiä sampia, puutarhoissa möyrii valtavia kastematoja niin, että viinimarjapensaat kohoilevat niiden työntäessä multaa edellään, mansikat ja mustikat ovat päätä suurempia ja niiden makeus tuntuu tihkuvan ilmankin läpi. Unessa sängylläni istuu mies, jota en rakasta. Linnunhäkkiin on pinottu keksejä korkeaksi kasaksi.

Herään elämään, jonka olen jo päättänyt jättää taakseni ja arki rullaa jotenkin kevyen irtonaisesti kuin jengoiltaan mennyt poljin.

I have only one thing to do and that's
to be the wave that I am and then
sink back into the ocean 
(Fiona Apple: Container)

torstai 16. huhtikuuta 2015

Vastalakaistut kadut näyttävät pastelliliiduilla piirretyiltä, ohut kivipöly tekee teistä utuisia ja epätodellisen näköisiä. Kevät tulee ja ei tule. On ollut pitkään kylmää ja tänään satoi taas lunta. Tiedän, että toukokuu on lämmin.

Kesäasuntoni ikkunat ovat suoraan aavalle järvelle ja heti nähdessäni maiseman, jota vuosia sitten olin pitkillä sunnuntailenkeillä katsellut, päätin että muutan takaisin valmistuttuani. Jos hyvin käy, saan samalta paikalta oman asunnon ja ikkunat tuolle järvelle. Se vain iski minuun. Sellainen lämpö ja varmuus, että tänne minä haluan ja tuon järven rantaan uudelleen. Sen jälkeen minun on ollut vain hyvä olla.

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Sain lahjaksi pikkutarkasti kannesta kanteen täyteen piirretyn värityskirjan, jossa ihmeelliset köynnökset kiertyvät satumetsissä, joiden lehvien seassa istuu lintuja ja saniaisten alla lymyää eläimiä. Istun sohvalla ja piirrän ohutta viivaa vieri viereen stabiloilla. Syntyy satoja sinisiä lehtiä, punaisia kärhöjä, turkooseja jäniksiä.

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Syntymäpäivänäni auringonpimennyksen outo tumma valo valaisee sulavaa maisemaa. Kevään kirkkaus pehmenee ja ranta pajukkoineen näyttää kuin se olisi toiselta planeetalta, väärältä ja tutulta yhtäaikaa.

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Lensimme niin matalalla, että mataliksi kukkuloiksi kuluneet muinaiset vuoret tuntuivat kumpuilevan aivan lähellä alapuolella. Aikaisen aamun kalastaja-alukset piirsivät tiheää valkoista viivaa Japaninmereen. Sähkötolpat taas olivat niin matalalla, että talot jäivät ohuen rautaverkon alle kaikkialla, taivas jäi aina johtojen ja vaijereiden taakse piiloon. Hyytävän kylmä huhtikuu muuttui pian kostean kuumaksi kesäksi, kaskaiden taukoamaton korkea sirinä sekoittui saumattomasti kuumaan ilmaan.

torstai 12. maaliskuuta 2015

Lumi vuoroin sulaa jähmeiksi puroiksi, vuoroin jäätyy mustiksi peileiksi kadulle. Illat ovat jotenkin leppeän raikkaita, ihan kuin sen kirpeän viileyden sisällä on ihan lähellä piilossa lämmintä.

Kesän vietän toisessa kaupungissa ja irrottelen itseäni tästä nykyisestä. Ehkä lähdenkin. Ne on pikkulähtöjä ennen sitä suurempaa.

Suuri muutos tuntuu siltä kuin pääkopan luutkin liikkuisivat sen tieltä, sieltä täältä saumat antavat periksi, rustot natisevat hitaasti ja voimallisesti kuin mannerlaatat, kunnes se on ohi.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Föhn-tuuli on puhaltanut päiviä ja lumi on sulanut kaikkialta puista. Kuin unisessa silmänräpäyksessä harmaus on vaihtunut kevään täyteen kirkkauteen ja päivät ovat ääriään myöten täynnä helmikuun valoa. On onnellista herätä puhtaista lakanoista siihen valoon, joka vyöryy aamulla kohisten ikkunasta sisään ja läikähtää nyt niin kauniille valkoiseksi maalatulle seinälle. Valoon, joka valaisee jo silmäluomien läpi pitkän aikaa. Kuun kadottavaan valoon.

tiistai 27. tammikuuta 2015

Kovasta pakkasesta lauhaan loskakeliin vaihtelevat säät ovat kuorruttaneet puiden oksia mitä oudoimmilla ja kauniimmilla tavoilla. Joinakin päivinä pajut ovat kuin kermavaahdolla paksulti päällystettyjä makeistikkuja, toisina päivinä lehmukset hohtavat himmeinä ja sokerihuurrettuina, kunnes kaikki sulaa pois ja hetken päästä puut peittyvät paksuun tykkylumeen ja vääntyvät kumaran vänkyräisiin asentoihin pitkin tienpieliä. Tiainen on aloittanut tityynsä. Kevät on aivan pinnan alla.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Tänään lämpövoimalan piippu puski grafiitinharmaalle iltataivaalle vaaleaa höyryä. Suorana ylös kohoavan savupatsaan takaa pilkotti yksinäinen kirkas tähti.

lauantai 17. tammikuuta 2015

Tykkylumiset koristesypressit näyttävät surkuhupaisilta. Pieni luonnonmullistus kukkaruukussa.