maanantai 9. helmikuuta 2009

Puu ja mies ja mm. ne hassunnäköiset korealaiset kirjoitusmerkit

Tässä olisi vielä tunti ennen Teemalta tulevaa korealaista elokuvaa buddhalaisen munkin elämästä. Mainoskuvakin on jo houkutteleva: mies istuu lehdettömässä puussa hyisen ja harmaan järven rannalla. Pienet esittelypätkät lupaavat soljuvia, kauniita maisemia, eikä turhaa puhetta.

On hassua sanoa, että jonkin elokuvan jokainen kuva on kuin maalaus, koska eihän maalaukset ole sellaisia - niin klassisia - enää. Jos maalauksen maalaisi kuin maalauksellisen freimin elokuvasta, se olisi hengetön, kuollut ja tylsä. Valokuva taas toimii samoin kuin elokuvan "frame", mutta jos sanoisi, että elokuvan jokainen kuva on kuin taidevalokuva, niin se olisi kaikin tavoin oikein, mutta kuulostaisi tyhmältä. Duh, tottakai elokuvan jokainen kuva on valokuva, sitähän ne nimenomaan ovat...

--

Hetken aikaa yritin päästä jonkinlaiseen puhdassuomisuuteen ilmaisussani, mutta pian huomasin sen olevan rajoittavaa ja kurjaa. Etsin kissojen ja koirien kanssa vastinetta sanalle "frame", mutta paras lopputulos oli "yksittäinen elokuvaruutu". Voi luoja, mikä paskakikkare sanaksi.. Joten kyllä se vain on freimi, jotta sillä olisi sama merkitys, tuntu ja sen assosioi oikein. Samoin huudahdukselle "duh" ei ole vastinetta. Sen merkitys on lähinnä "otsaanlyöntimäisen-itsestäänselvä-asia-jonka-huomaan-itsekin-ja-samalla-tiedostan-sen-aseman-ja-yhteyden-nykyisessä-populaarikulttuurissa-jonka-osa-olen-ja-niin-ootte-tekin-tää-me-kaikki-osataan". Jos sen jättää pois, ajatusketju kokonaisuudessaan muuttuu joksikin toiseksi, kuin mitä se minun pääni sisällä on.

En todellakaan ajattele suomeksi joka hetki, vaan ajatukseni ovat niiden kielien sekasoppaa, joihin olen lusikkani joskus jostain syystä joissakin yhteyksissä upottanut. Kieliä ei voi kääntää sanatarkasti, eikä aina edes merkityksissä - ja monikielisen ja -aistisen ajatuksen kääntäminen kirjalliseen muotoon on sitäkin vaikeampaa. En voi kertakaikkiaan jättää sanomatta frame, kun tarkoitan sitä, tai kokoro, kun tarkoitan sitä tai älskling, kun tarkoitan sitä. Mikä tahansa muu sana: "kuvaruutu", "sydänmieli" tai "kultanen" ei paikkaa sitä alkuperäistä sana-ajatusta ja syö merkitykset ja assosiaatiot.

Minun pitää pistää tämä puhdaskielisyys taas hieman hautumaan. Se ei muistuta tarpeeksi sitä, mitä minä haluan.
--

Vielä neljä minuuttia, ja sitten: Ki-duk Kimin Viisi vuodenaikaa.

4 kommenttia:

  1. Duh = suom. hö tai höh!

    Mutta frame on kyllä vähän vaikea. Minä suomentaisin sen vain kuvaksi ja pitäisin huolen siitä, että tekstistä ymmärretään asiayhteys.

    Joissakin elokuvissa vain on syötävän kauniita kuvia, sille ei voi mitään. :)

    VastaaPoista
  2. Ei höh ole sama, se osoittaa harmistusta tai pettymystä, ei sitä että totta kai homma on näin.

    Kaikki kielet eivät vain taivu samaan. Ne pilkkovat maailman ihan eri kohdista ja joitakin asioita ne eivät huomioi ollenkaan. Kieli on muuri, johon minä tahtoisin tökätä pienen kurkitusreiän. :)

    VastaaPoista
  3. Totta, kieli on muuri, mutta se on myös yhdistävä silta rotkon toiselta reunalta toiselle.

    Protestoin jyrkästi hö-sanan suppeaa tulkintaa. Mielestäni hö on paljon muutakin kuin harmistumisen ilmaus. Sillä voi esimerkiksi pyytää anteeksi silloin, kun on bussissa tallannut kanssamatkustajansa varpaille. Sillä voi ruokapöydässä pyytää lisää ruokaa. Sillä voi ilmaista, että on olemassa. Sillä voi ilmaista myös "otsaanlyöntimäisen-itsestäänselvä-asia-jonka-huomaan-itsekin-ja-samalla-tiedostan-sen-aseman-ja-yhteyden-nykyisessä-populaarikulttuurissa-jonka-osa-olen-ja-niin-ootte-tekin-tää-me-kaikki-osataan" Sillä voi ilmaista samaa kuin kappas vaan tai jotakin sinne päin. ;D

    VastaaPoista
  4. Noo, siinä vaiheessa, kun höhin käyttö yleistyy tuossa mielessä, voin luopua ehkä duhista, mutta en pelkällä vakuuttelulla.

    Onhan se monikäyttöinen murahdus, mutta ei se sama ole.

    Parempi voisi olla "voi äh". Mutta niin kuin sanoin, puhdaskielisyys häviää ilmaisun tarkkuudelle ja monipuolisuudelle minulla. Onhan se monille tärkeää, ja vierassanat ärsyttävät, mutta minulle ei ja minua ei. Siksi pidän myös murreilmaisusta.

    Se on jyrkkä ei sähkälehitutähystimille itseisarvona.

    VastaaPoista