Iltapäiväteeveestä Simpsonit vai Eduskunnan kyselytunti?
Ei se ole mikään vitsi, katsoisin molemmat yhtä mieluusti.
Edustaja Tiuralla taisi olla tili Sampo-pankissa. Siitä tehtiin valtakunnallinen ongelma.
Vihreitä riepoi edelleen se tosiasia, että ydinvoimaa lisätään, ja ettei sen lisääminen edes riitä, joten uusiutuvia energiamuotoja joudutaan lisäämään enemmän kuin vihreät edes ajavat.
Vanhoillisia riepoi NATO ja Venäjä.
Opin uuden sanan: ubiikkiyhteiskunta.
Ubiikkiyhteiskunnassa riepoo se, että tekniikka on pahaa ja ihmistä orjuuttavaa. Olisipa joku sanonut sen jo sille apinalle, joka alkoi kivellä rikkoa pähkinöitä. Ubiikkiyhteiskunnan merkitystä Pohjois-Karjalan asukkaille pitäisi miettiä. Tämä tietysti liittyy siihen hämärään olettamukseen, että maakunnissa ollaan jotenkin aidompia ja lähempänä elämää kuin kaupungeissa. Joopati joo. Ainakin minun kotiseudulla Pohjois-Savossa ubiikkiyhteiskunta takaa vanheneville vanhemmille mukavammat oltavat, netin ja asioiden sähköisen hoitamisen mökkilaiturilta käsin ja monen monta muutakin hyvää asiaa.
Itseasiassa tietotekniikan vallankumous parantaa elämää juuri haja-asutusalueilla, kun esimerkiksi lääkäripalveluja voi osittain suorittaa etänä, samoin työskentelyä ja esimerkiksi lähiruuan tuotantoa ja myyntiäkin on helpompi organisoida sähköisesti sen sijaan, että tieto jonkun kotijuustosta ei leviäisi lähinaapuria kauemmaksi.
Ihmisten ei ole pakko asua tiiviisti kaupungeissa, jos tekniikka mahdollistaa yhteydet muihin ihmisiin ja verkostoitumisen kauempaakin. Kaipuu kirjoituskoneisiin, sihteerikköihin ja siihen, kun pankkiasiatkin laskivat pankkineidit ja kaikki oli niin helppoa ja yksinkertaista... Ubiikkiyhteiskunnan rinnalle voisi tietysti rakentaa infrastruktuuriltaan antiikkiyhteiskunnan sitä kaipaaville: Pohjois-Karjalaan rakennettaisiin idyllisiä kyläyhteisöjä ja pienkaupunkeja, joissa elämä olisi läsnä ilman kamalia sähköjohtoja ja vielä kamalampaa tekniikkaa. Antiikkiyhteiskunnan lääkäri rientäisi sairastuvien luo kotiin asti hevoskärryillä nahkasalkkua ja stetoskooppia kantaen. Hoitoina käytettäisiin johdottomia kylmäkääreitä ja suoneniskentää - aivan kuin vanhoina hyvinä aikoina.
Ei nimittäin ole mahdollista yllyttää kehitystä yhdellä saralla esimerkiksi tieteessä ilman että se samalla leviäisi yhteiskuntaan, koskettaisi elämää ja elämisen tapaa.
Joulukalenterin 23. luukku
2 tuntia sitten
Vanhukset taitavat tällä hetkellä olla juuri niitä jotka näyttävät kaikkein vähiten tekniikasta hyötyvän aktiivisesti. Toisekseen laajakaistojen saatavuus on tiheimpien asutusalueiden ulkopuolella edelleen vain välttävää.
VastaaPoistaPeriaatteessahan se tietysti on noin kuin kuvasit. Mahdollisuudet ovat rajattomat. En esim. näe koskaan yhdenkään vanhemman ihmisen maksavan kortilla, hyvä kun pankkiautomaattia käyttävät. Jonot pankeissa muodostuvat mummoista ja papoista. Oma isoäiti ei osaa käyttää edelleenkään kännykkää kuin välttävästi (osaa vastata siihen) ja tietokoneen käyttö on ihan 40- 60 v ihmisilläkin aika surkeaa, sen perusteella mitä olen koulutuksissa pyörinyt. Pelkkä englanninkielen taidon huonous on jo iso este verkkopalveluiden hyödyntämisessä. Lisäksi riskit joutua teknisten laitteiden kautta huijatuksi ja körmyytetyksi ovat suuremmat. Ja mikäänhän ei koskaan pysy samana, tässä työssä sen huomaa. Kun hallitset yhden asian, huomaat että siitä ei ole mitään hyötyä, koska seuraava on jo tullut ja sen hallitsemiseksi tarvitaan lisää osaamista. Kaikki erikoistuu ja monimutkaistuu.
Mutta totta, parempi vaan käyttää kaikkea 100 lasissa ja mukautua. Hylätä vanha ja hyväksyä uusi. Jos se menee päin vittua, niin kyllä se siitä jossain vaiheessa.
Niin, se mikä unohtui, on toki se että loppukäyttäjän kannaltahan kaikki muuttuu yksinkertaisemmaksi kokoajan. Siinä missä asiat olivat ennen erikoisosaamisen takana, nykyään ovat kaikkien saatavilla ja helposti ymmärrettäessä. Asiantuntijuus ja osaaminen menettävät merkitystään sen mukana.
VastaaPoistaNoo, huomisen vanhukset eivät kuitenkaan ole tämänpäivän vanhuksia. Nykyisten vanhusten kyvyistä ei voida tehdä juuri mitään päätelmiä siitä, mitä myöhemmät polvet osaavat samassa iässä. Ikä kuitenkin vaikuttaa vain toimintakykyyn, ei ymmärrykseen eli ei ihminen maagisesti kadota sitä osaamisen tasoa, joka on elettäessä hankittu.
VastaaPoistaArvaa vaan oliko aikoinaan traktorit ja separaattoritkin karmea järkytys "vanhan kansan" ihmisille. Ku ei voi laitteita tajuta voe. No niinpä vain ne, ja aina vain mutkikkaammat laitteet ovat käytössä maataloudessa ilman mitään ongelmia.
Ihan hyvinhän tuo mobiilinetti näyttää Maaningan perukoillakin toimivan. Ei perifeeriset alueet välttämättä edes tarvitse kallista kovaa kaapelia missään vaiheessa, kyllä se langattomuus lyö itsensä läpi jossain vaiheessa pysyvästi.
Muutos on epämiellyttävä tila, mutta ikävä kyllä koko ajan ja aina vain käynnissä. Mikä vaihe historiassa on sitten muka ollut se hetki, jolloin kaikki oli parhaiten? Se kultakausi, jolloin tekniikkaa ei ollut liikaa ja kaikki oli hyvin? 50-luku? 1200-luku? aika ennen viljelyä? Vaiko kenties juuri nyt? nyt, ennen kuin kaikki lähtee hallitsemattomaan luisuun kohti tuhoa.
En nyt vaan jotenkin usko, että tekniikka on tässä se ongelma.
Ei se ole, mutta kaikki muuttuu toisin kuin kukaan osaa varmasti ajatella.
VastaaPoistaSe mitä sinä opiskelet nyt, on kohta täysin turhaa. Asiantuntijuus häviää. Joka paikasta paitsi it-puolelta, ennenkuin ensimmäinen robotti kykenee suunnittelemaan toisen robotin. Ihmisten osa vähenee kokoajan. Se jättää meille tilaa tehdä kaikennäköistä. Se renderöi meidät jossain kohtaa turhiksi.
Aikoinaan ei enää kelpaa, nyt mennään nopeammin ja kovempaa kuin koskaan ennen, ja minä vähän luulen että ihmismieli ei siinä pysy kyydissä.
Nääh, asiantuntijuus vain siirtyy eri asioihin, yhä pienempiin yksityiskohtiin. Asiantuntijuus ei häviä yhtään mihinkään, mutta yleisnerous todellakin lakkaa olemasta, koska hallittavia asioita vain on nykyään liikaa. Mikä karmea pettymys voimainsa tunnossa oleville nuorille älyköille..
VastaaPoistaIhmiskunnalla on ollut kehityshyppyjä ennenkin, jolloin tapahtuu paljon asioita kiihtyvällä tahdilla. Siinäkään ei ole mitään uutta. Yksi valtava hyppäys oli mm. silloin kun puhe ja kieli kehittyivät kommunikaatiovälineenä. Harmi, etten pysty tähän hätään kaivamaan siihen viitettä, missä tämä hyppäys näkyy esim. fysiologiassa, taitaa kuitenkin liittyä koko korteksin kehittymiseen. Niin massiivinen kehitys aivojen koossa muutti synnytystäkin vaikeammaksi ja oli lajille vaarallista.
Nyt on paljon ulkoisia paineita kaikenlaiseen tiedonhallintaan ja jatkuvaan oppimiseen, ettei ole ihmekään että se tuntuu mahdottomalta. Mielenkiintoisia aikoja nämä.
--
Kunhan minun tenttikiireet loppuvat ostan kirjan, jota olen katsellut jo vähän pitempään: se kertoo romahduksista, sivilisaatioiden ja muiden ilmiöiden. Varmasti erittäin mielenkiintoinen.
Ja, ei. Fyysikkona minun koulutus ei vanhene ihan heti, se on niin perustavanlaatuinen pohja, josta pystyy kehittymään tai tarkentamaan aina tarvittavaan suuntaan. Varsinainen erikoistuminen tapahtuu vasta ammatissa, tutkijana tai muussa työssä. Tietysti koko maailmankaikkeuden pohja saattaa mullistua aivan yhtäkkiä, mutta senkin käsittelemiseen on työkaluja.
Tuhoajatuksissa taas on enemmän psykologiaa kuin mitään todellisia merkkejä lähestyvästä lopusta. Oletko ihan varma, ettei aivokemiasi vaikuta näkemystesi laatuun?
Claude Monetkin tuhosi maalauksensa, jotka hän oli tehnyt sinä aikana, kun kärsi kaihista, koska kaihi oli vääristänyt hänen näkemiään värejä, eikä hän voinut sietää niiden "virheitä" saadessaan normaalin näkönsä takaisin.
Minun aivokemiani on mitä on, koska on. Tottakai se vaikuttaa, mutta en minä näe siinä mitään vikaa. Se on tarkoitettu niin. Se on minä sellaisena kuin olen. En kemikaalidoupattu kyborgi.
VastaaPoistaJep jep, harmi vain, ettet näköjään tiedä douppaavasi itseäsi tupakoimalla ja juomalla sekä naimalla. Mitäpä muutakaan ne ovat kuin aivokemiaan vaikuttavia kemikaaleja/triggereitä.
VastaaPoistaTs. olet ihan yhtä kyborgi kuin kaikki muutkin sillä erolla, että kun lääkkeet vaikuttavat spesifisesti, niin sinun käyttämäsi "omalääkkeet" vaikuttavat vähän sinne sun tänne (vrt. kärpäsen ampuminen tykillä tai äijä-homeopatia).