Näin unta nuorena kuolleesta serkustani.
Olin unessa nuorempi kuin nyt, ja serkku vanhempi kuin kuollessaan. Olimme noin parikymppisiä ja muutkin serkut ja pikkusisko olivat siinä.
Näin siis millainen aikuinen siitä pojasta olisi tullut. Ihan kivannäköinen, vaalea mies. Näytti ihan itseltään, mutta vanhemmalta. Ihan kuin olisi ikkuna auennut johonkin ihan toiseen todellisuuteen, jossa me kaikki olimme nuoria ja iloisia, ja elimme.
Luulen, että unessa kaikki muutkin ennen aikaansa kuolleet olivat elossa: sellainen tunnelma siinä oli.
Oli mukava tavata.
--
En monestakaan asiasta ole pahoillani, mutta siinä murrosiän korvilla, kun olin itse ehkä 13-vuotias ja serkku 12, se tuli sinä kesänä melkein joka päivä meillä käymään ja olisi tahtonut pelata sulkapalloa tiellä ja useimmiten kieltäydyin. Aina en jaksanut ja olin ihan nihkeä; minua eivät enää lasten leikit kiinnostaneet.
Serkku lakkasi käymästä, ja pari vuotta myöhemmin kuoli. Silloin tällöin mietin, että minun olisi pitänyt pelata sitä sulkapalloa sen kanssa enemmän. Serkku oli jotenkin yksinäinen sinä kesänä, enkä minä jaksanut kiinnostua.
Tuollainen pieni asia. Miten se jääkään pyörimään mieleen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Niin. Jos serkku ei olisikaan kuollut, pyörisikö se mielessä senkään vertaa? Niin ihmeellinen on kuolema, se saa ihmiset aina miettimään.
VastaaPoistaMinä olen nähnyt unta Annikki- mummosta. Siinä mummo oli kanssani ylittämässä tietä T- kaupan kohdalla (olin siis vielä pieni, ehkä 3-4 v). Otti kädestäni kiinni ja talutti tien yli. Mitään ei puhuttu. Sitten se uni loppui.
~k~
Silloin tällöin varmaan, niin kuin muutkin serkut. Mutta sillähän olisi silloin elämä, eikä sitä tarvitsisi miettiä. Olisin neulonut sen lapsille nuttuja.
VastaaPoistaJos se olisi vielä hengissä, luulen, että tehtäisiin neljästään serkkumatkoja aina välillä, koska kyllä me vaan oltiin penskana sellainen remmi. Ilman T:tä se rinki on hajonnut, eikä sitä saa jotenkin kolmestaan ehjäksi enää koskaan.
Kyllä minäkin T:n muistan, ei varsinaisesti tunnettu ehkä.
VastaaPoistaNäen usein unta Maaningan hurjasta, siinä se kertoo että sen oli pakko lavastaa kuolemansa.
Olen aina äärettömän iloinen, kun näen sen ihmisen elossa. Viimeksi viime yönä taas näin sen unen.
Jotenkin lohduttavaa kuitenkin kun tietää, että voi olla toisen seurassa edes unessa.
Levätköön rauhassa, he molemmat!
Voi että, Maaningan Hurja :D
VastaaPoistaHyvänen aika, miten nuori tyttö se oli silloin. Ihan äidillinen suojeluvaisto on herännyt näin jälkikäteen.. :/
Hurjalla oli maailman kaunein hymy. :)