Annikin

Jos asuisin osan ajasta muualla. Menisin vain ja asuisin Tokiossa tai Barcelonassa, Honfleurissa tai Busanissa pari kuukautta kerrallaan, huvikseen vain. Ajatus siitä, että työskentelisin ulkomailla, taas ei huvita lainkaan. En halua upota työntekoon, vaan johonkin välitilaan jossain kauniissa, mutta ei-missään.

Tällaiset suunnitelmat ovat tähän asti juuttuneet siihen, että pitäisi olla jokin järkevä syy lähteä tekemään väliaikaisia käenpesiä maailmalle. Jokin projekti, hyväntekeväisyyttä, tai työkuvio, tai kirjoittaminen - edes jotakin. Harkitsin joogaretriittiäkin, vaikken erityisesti innostu joogasta, koska se olisi jonkinlainen syy lähteä. Englannin järvialueella huomasin, että en oikein halua matkailla siten, että säntäilen kohteiden perässä, vaan huoneen mäen päältä, ikkuna auki puutarhaan, jossa laulaa satakieli, ja siinä kaikki. Tai huoneen miljoonakaupungista, ikkunasta näkyy korppeja pilvenpiirtäjien katoilla, lähikaupassa on muovikääreessä dorayakia, ja siinä kaikki. Ehkä haluan elävän näytönsäästäjän, pelkän teatterikulissin ja tyhjän näyttämön - iiriksiä, meriä, yhden vuoristolammen.

Mitä se mahtaa olla? En osaa vastata.