maanantai 10. kesäkuuta 2019

Kun ajattelen blogiani, mitä en ole tehnyt pitkään aikaan, minulle nousee mieleen vain kuvia metsistä ja hylätyistä puutarhoista, olemattomien olentojen kesäkekkereistä. Niin kuin tämä olisi paikka, jonne mielikuvitukseni on jäänyt piiloon sammalten alle.

Blogimaailma on hiljalleen uppoava unohdettu saaristo jossain sähköisellä sargassomerellä. Yksi kerrallaan ne pulahtavat pohjaan, ja jäljelle jää vain muutamia - niin kauas toisistaan, ettei ajatus kantaudu enää saarelta toiselle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti