sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Tänä vuonna joulu lakkasi hiertämästä minua, ja minä joulua. Ostin itselleni joulukukkia, siivosin jo tänään ja leivoin joulutorttuja.

Sulkemisaikaan supermarketissa kiirii kylmäkaappien sulkeutuvien rullaverhojen kitinä. Se kuulostaa siltä maailmanlopulta, joka ei tullutkaan. Nainen kurkottaa alasrullaavan verhon alta makkarapakettia ja sitten toista. Hän peittyy puolivyötäröön asti, ennen kuin sukeltaa metvurstiensa kanssa esiin. Huomenna koristeita saa jo puoleen hintaan.

7 kommenttia:

  1. minun joulutunnelmaani nostaa metsäkävely pakkasessa. sitten sisätiloihin ja käteen kuuma mehu. sohvanpehmukset, tuli uunissa, lämpimät tohvelit ja kirja, toivottu tai yllätyksenä saatu, laiskasti selailtava tai vääjäämättä mukaansa tempaava.

    jääkaappikäynnit ovat kivoja. en vaadi ruoalta kuin tuhdit mausteet (juuri ne lämmittävät); puuroa vain tiraus, mutta manteleita paljon.

    annikille kaikin mokomin!

    VastaaPoista
  2. Minun joulutunnelmaani nostaa tällä hetkellä juoksettunut viikunapiirakan täyte. Täytyihän se nyt empiirisesti todentaa, että sitruunamehu ei aja samaa asiaa kuin raastettu sitruunankuori taikinassa, johon tulee kananmunaa.

    Vaadin ruualta kaikenlaista, minulla on niin herkkä makuaisti, että pidän pienistäkin vivahteista. Mutta mitäs yhdestä taikinasta, teen kohta uuden. Siihen asti katson yhden jakson BBC:n minisarjasta Emma (Austenia tietenkin). Vaikka luulin, ettei tule mr. Darcyn voittanutta, niin tänä vuonna edelle on kiilannut Jonny Lee Millerin mr. Knightley.

    Kunhan Emmasta selviän, saan jatkoa postilaatikkooni mystisesti ilmestyneestä Cranford-kokoelmasta.

    VastaaPoista
  3. Kaunein korviini kantautunut ääni São Paulon satamakaupunki Santoksen sivukaduilla oli kun kapakoiden rautapeltisiä ikkunaverhoja nostettiin ylös. Kamalaa kitinää, aamu alkoi. Ja aurinko katsoi ikkunasta sisälle, ihmetteli että "missä Mikko on? Se taitaa vielä nukkua Q:n kanssa..." Enkä nukkunut. Olin vain käymässä vessassa (aseó). Mutta mistäs Aurinko sen olisi tiennyt.

    VastaaPoista
  4. All the birds of a feather
    Do what they love most of all
    We are the best at rhythm and laughter
    That's why we love Carnaval

    Everyone here is on fire
    Get up and join in the fun
    Dance with a stranger,
    romance and danger
    Magic could happen for real, in Rio
    All by itself!


    http://www.youtube.com/watch?v=t1ZRdHzpAZA

    VastaaPoista
  5. kaikilla kunnon ihmisillä on kauniita joulumuistoja. muistelin ankarasti, mutta sain mieleeni vain lyhyitä välähdyksiä, vaikka olen viettänyt suunnilleen kaikki elämäni joulut samassa paikassa ja samojen ihmisten kanssa. olisi luullut muistoja kertyneen valittavaksi asti, mutta eipä vain.

    mikä joulu ja vuosikymmenen se olikaan, kun pelasimme äitini kanssa kolme päivää kirppua? veli oli saanut kirppupelin joululahjaksi, mutta pelaamaan häntä ei päästetty, koska minä en voinut millään myöntää, että äitini oli taitavampi kirpunpelaaja kuin minä.

    entä se joulu, kun lähdimme kävelylle myöhään yöllä pitkän aattoillallisen jälkeen. illallisella oli keskusteltu siitä, oliko imelletty perunalaatikko onnistunut paremmin vai huonommin kuin edellisenä jouluna. satoi suuria lumihiutaleita, jotka sulivat olkapäille. ääntäkään ei kuulunut, ei edes askeleiden rahinaa syvässä pumpulilumessa.

    VastaaPoista
  6. Joulu on onnen omiaan minun salakatkeralle ja vaativaiselle luonteelleni: joka kerta saa pettyä. Tänä vuonna ruoka ei maistunut oikein millekään, ja ruuasta pidän eniten.

    Se, millaista joulua oikeasti tahtoisin viettää, on vielä arvoitus. Ainakin siihen kuuluu sisävessa ja astianpesukone ja se, ettei minun tarvitse viime hetkellä imuroida ja silittää joululiinoja tai yrittää taikoa jotakin aikaiseksi kuivaksi paistetusta kinkusta ja murusiksi ylikypsyneestä metsosta. Pikkusisko saapuu armollisesti valmiiseen pöytään, koska hänellä on hevosia. Minun paikkani on keittiössä, jossa minua vituttaa urakalla.

    VastaaPoista
  7. No, se viikunapiirakka oli ihan oikeasti tosi hyvää.

    VastaaPoista