keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Yöllä tuulee vaakasuoraan lumipölyä, nurkissa ulvoo, paukkuu ja viheltää. Luen kirjaa matkasta Silong-vuorelle. Kirjassa tuulee vaakasuoraan, aroilla ulvoo, paukkuu ja viheltää. Sitten suljen silmät, ja näen unta toukokuun valosta.

Päivä on harmaa. Se käy hitaan liu'un aamun tuhkanväristä keskipäivän helmiäiseen, ja sammuu. Olemme jälleen katulampun kanssa kahden.

Vaihdoin uuden lakanan ikkunaan. Jännityksellä odotan milloin minulla on oikein varaa pimennysverhoon. Näissä likeisissä taloissa elämme kuin pikku akvaarioissa. Lamput palavat joka huoneistossa ja houkuttelevat katseita lepattamaan ohuiden verhojen läpi.

Makuuhuoneesta näen kapeaikkunaiseen vanhaan tehtaaseen, jossa nykyään leikataan kankaita pitkillä pöydillä, kävellään edestakaisin ja seisotaan selin. Mallinuket ovat kerääntyneet ikkuinoihin. Ja minun ikkunassani, siinä roikkuu hamekangas, valkoista puuvillaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti