maanantai 9. tammikuuta 2012

Vanhoissa pikajunissa on kuulemma se ongelma, että juna ei lähde liikkeelle, ennen kuin kaikki ovet ovat kiinni, ja viimehetkisillä matkustajilla on tapana kiskoa satunnaisia ovia auki ja jättää ne auki. Sellainen teettää työtä ja vie aikaa, mikä ei ole nykyaikaa.

Onneksi vanhat vaunut ovat vielä olemassa. Niissä on muhkeat penkit ja pöhisevä lämmitys. Niinpä vaihtaessani Kouvolassa siniseen nukahdin paikkani mukavuuteen välittömästi. Lämmitin puhalteli ikkunaa vasten ja aamuyön kello viiden toistuva mistä mä sen tiedän, ollaanko jo siellä, pitäiskö mun jatkaa, vai onko menty jo hukkaan kääri voimattomaan horteeseen. Pää roikkui miten sattui.

Perillä huomasin käveleväni reippaasti, ja etteivät matalat talot vaivaa minua enää hiukkaakaan. Hyvät tiet, hyvät kurat, hyvät nuhjuiset maisemat.

24 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä pariin otteeseen testattu. Poistuessa oli onneksi reppu mukana, mukaan hypätessä unohtui jotakin. Ainakin kuskit ovat hereillä, juna pysähtyi molemmilla kerroilla.

    Kaipaan vanhoja hyviä aikoja, jolloin junan istuimet olivat ruhtinaallisen mukavia ja matkaaminen kohtuuhintaista. Yölläkin pääsi matkaan, ei enää nykyään.

    VastaaPoista
  2. muistikuva toukokuulta 1979: liinatukkainen nuorukainen laulaa sointuvalla äänellä jäähyväisiä saariston pojalle, joka pienellä purrellaan on lähdössä kotoa. paikka on helsingin töölönlahden rannalle pystytetty kuunkatseluvaunu. vanha VR:n junavaunu tarjosi yleisölle mahdollisuuden kokea romanttinen luonnonelämys urbaanissa maisemassa.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi1/10/2012

    Jup, nykyjunissa on huonommat penkit.
    Pendolinossa on muoviset, halvanoloiset, haisevat penkit. Italialaista laatua?
    IC:ssäkin taitaa nykyään olla niitä vanhoja ohuemmat ja kapeammat penkit..?

    Vanhanmalliset olisivat varmaan halvempiakin.

    VastaaPoista
  4. Anonyymi1/10/2012

    http://vaunut.org/kuvat/900752e78c7af9d01dcdaeb37ed530e0.jpg

    VastaaPoista
  5. Kristian,

    et varmaan ihan niin vanhoja ja hyviä, jolloin penkit oli vielä puuta.

    mutta surkeaahan se sitten on, kun nuo siniset jää kokonaan pois.

    meri,

    vaikka kirjoitit, että toukokuussa, niin ajattelin silti kuun katselua talvella ja mietin ankarasti, miten siellä vaunussa tarkeni. kouvolassa oli ainakin nyt, 2012, todella kaunis täysikuu tummansinisellä iltataivaalla. ihan pökerrytti koko ihanuus.

    VastaaPoista
  6. anonyymi,

    onkohan se joku muovinpehmennin, joka niissä haisee. sellainen mukava, syöpää aiheuttava.

    minusta ne eivät ole kapeammat, vaan ehkä vähän leveämmät, mutta litteät ja kovat. onhan sellaisissa varmasti tyylikäs profiili, mutta miksei junien uudistuksessakin voisi pyrkiä retrohenkiseen mukavuuteen kaiken sähköisen ja kivan lisäksi.

    toinen anonyymi,

    onpas tutunnäköinen asema. ihan kotipaikkakunnalta.

    VastaaPoista
  7. Kerran oli Lammilla. Se sijaitsee keskellä Sydän-Hämettä. Tulin sinne linja-autolla. Sain siellä Hämeen Läänin Stipendin (aika pienen) ja Kunniakirjan. En tiennyt miten olisin päässyt pois sieltä, niinpä liftasin Hämeen Läänin Maaherran (se piti siellä puheen) autoon, ja pääsin Hämeenlinnaan. Asuin silloin Tampereella. Oli talvi, ei minulla ollut rahaa, ajattelin, että entäs mitäs nyt. Siihen tuli juna. Ja juuri kun se lähti niin hyppäsin sellaisen ruskean vaunun portaille istumaan... aika kylmä siinä oli olla. Kun tultiin Toijalaan, missä se juna pysähtyi, kävin vaunun sisällä lämmittelemässä. (Ja join klasillisen vettä semmosesta pulleasta apteekkimaisesta pullosta.) Loppumatkan istuin taas ulkona portailla. Kotona Tampereella olin aika kangistunut - kävelin kotiini. Ja ajattelin, että vähään aikaan en enää juniin nouse.

    VastaaPoista
  8. täsmennyksiä (koska en aina muista sitä että kaikki muut ihmiset eivät muista mitä minä tein):

    a) lammilla en ollut aiemmin käynyt. minusta se oli muutenkin kummallinen paikkakunta
    b) maaherra oli paksu ja punainen ja puhui
    c) mutta ei sev väliä
    d) sain siltä shekin ja sen sihteeri ojensi mulle pari kukkasta
    e) liftasin maaherran autossa Hämeenlinnaan
    f) rautatieasemalla en tiennyt mitä olisin tehnyt, niinpä en ensin tehnyt mitään, mutta
    g) kun siihen tuli juna, nousin siihen
    h) ei mulla mitään lippua ollut, mutta
    i) en minä koko aikaa siellä portailla istunut. enemmän aikaa minä kävelin sen puuvaunun sisällä ja läpyttelin käsiäni yhteen ja voimistelin. koska mua palelsi
    j) Toijalassa katselin miten vanhoja matkustajia meni junasta ulos ja uusia tuli junaan sisälle
    k) konduktööri katseli minua
    l) mutta ei sanonut mitään
    m) ja sittenhän jo oltiin Tampereella

    Tykkään junista.

    VastaaPoista
  9. Löysin tämmöisen laulun:

    http://www.youtube.com/watch?v=6Xox9JA3SAA

    Ei, kun nyt vasta - kiitos sulle - tajusin nuo sanat. Olen aika hidas. (Kuin etaana.)

    VastaaPoista
  10. Tämä laulu - sen sanatkin - on... OK. (Paitsi mulle tulee mieleen muurahaisia. En tiedä minkä takia.) Kaikki tyttöystävättäreni tykkäävät tästä biisistä. (Poikapuolisilta en ole kysynyt.)

    VastaaPoista
  11. OpSisTa! Unohdin:

    http://www.youtube.com/watch?v=r0pehvh4tCE

    (Ps. Paitsi kuudennentoista kuuntelukerran jälkeen tämä ei ole yhtä hyvä kuin aluksi. Joskus, kun kuuntelee Bachia, käy toisinpäin.)

    VastaaPoista
  12. Kerran (siitä on melkein tasan kaksi vuotta aikaa) istuin junan vessassa koko matkan ja oksensin aseman roskiksesta varastamaani siniseen muovipussiin, jota tyhjensin välillä nousemalla huojuen seisomaan ja kaatamalla taakseni pyttyyn. Silloin ajattelin, että miten helkkarissa selviän. Kiukkuiset akat kävivät hakkaamassa vessan ovea, mutta en usko, että yksikään pissahätä oli pahempi kuin se norovirus.

    --

    Se on varmaan se samba, kun kiehtoo naisia. Luulin ensin, että kyseessä on jonkun radiotoimituksen tekemän pilailukappale, mutta eihän se ollut. Parasta on minusta se ilmapallo, sydämenmuotoinen. Sellaisia ei muuten myydä: Suomen toreilta saa vain pokemoneja, muumeja, dinosauruksia ja papukaijoja.

    VastaaPoista
  13. Tykkään sanoista. (Ne on hölmöjä.)

    VastaaPoista
  14. En osaa edes ajatella mistä vaikenisin, beibikäiseni. En ole Wittgenstein.

    VastaaPoista
  15. Hirvittävin laulu on se jossa sanotaan "sitä saa mitä tilaa". En käsitä miten joku on keksinyt - ja miksi - noin paskamaisen fraasin. J-lauta, jos joku lällättää mulle tommosta, heitän sitä käsigranaatilla. (Tai kampelalla.)

    VastaaPoista
  16. http://www.youtube.com/watch?v=lrZRs69YvhA

    POKS

    (Tämä oli vasta harjoitusgranaatti.)

    VastaaPoista
  17. En ole lukenut yhtään filosofiaa. Mutta jos olisin, täytyy tunnustaa, se olisi mennyt ihan hukkaan. Ps. Painu muuten "huitsin nevadaan... niin on juttu näin, kultasein". Kukkupäin.

    Liian kauan luotin, toivoin odotin...

    VastaaPoista
  18. Eikös tuossa käynyt nyt niin kuin hra Yölintu laulaa, kun se muu bändi lähti vaikka huitsin nevadaan viime syksynä.

    Kyllä kunnon luterilainen kääntäisi toisen posken paaljon pidempään, ja sitten naarmuttaisi vähän autonkylkeä avaimilla, työntäisi paskaa postiluukusta ja mitä näitä klassikoita on.

    http://www.youtube.com/watch?v=e-J-gU2JLmM

    VastaaPoista
  19. Sanoisin, että sinullapas SE... on.

    VastaaPoista
  20. Juha vat Vainio muuten nuorempana kävi kuseskelemassa ihmisten postiluukuista sisään. Siis semmoisten, jotka hänen mielestään "närkästyttivät" häntä. Ja niitähän nyt riitti kun hän soitti kauheella VOLYYMILLA magnetofoniaan.
    (Ite kertoi tämän jutun.)

    VastaaPoista
  21. Voi pojat, kun olisi ollut vähän ärhäkämpi koira jossakin asunnossa. Siitä olisi saanut taas uuden laulun.

    VastaaPoista
  22. Tarkoitatko, että laulajan suusta olisi tullut yht'äkkiä saamenkielistä ulinaa...?

    Sitä sinä tietysti tarkoitat. Kun olet synnistä siinnyt.

    VastaaPoista
  23. Se laulu alkaisi jotenkin

    "olen vanha invalidi nyt,
    kaiken kokenut,
    kun koiras puras mutterista palasen,
    jäi siihen multa nuoruus entinen.
    Ihan turhaa mä tyngällä enää tökin,
    ei repee leikkimökkein verhot enää,
    täytyy tyytyä vain tähän,
    että olen vanha invalidi nyt,
    kaiken kokenut"

    tms.

    (En minä ole runoilija. Oikeastaan pelkään hevosia. Ne on niin isoja.)

    VastaaPoista
  24. Eikös siinä pitäisi olla kunnon riimit:

    Muistatkos päiviä nuoruuden, kun kohtasin kauhean koiruuden? Vähän vain kuseksin luukusta postin, ulvahdin kovaa ja tyngän nostin! Koira se vei kyrvän niin suuren, maukas ol' makkara, niin mä luulen, kyllä sillä syöttäisi koko kylän, itse vain itken, ilman kullia elän.

    VastaaPoista