keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Joukko nuoria istuskeli kaupan aulassa odottamassa elämän alkamista, pitkät raajat koukussa liian matalilla ikkunalaudoilla. Tyttö haroi pojan pipoa kiusallaan ja kääntyi juttelemaan muille. Kukaan ei huomannut, kun poika oikaisi ensin pipon ja otti sen sitten kokonaan pois. Ehkä hän toivoi, että sormet osuisivat lyhyeksi leikattuun tukkaan. Sitten kun. Ja sitten.

37 kommenttia:

  1. Hei, sä olet selvinnyt joulusta! :)

    VastaaPoista
  2. Juu, kyl. Piti neuloa aika monta lapasta sekä yksi pipo viikossa. Ja leipoa leipää, ja laittaa kaikki jouluruuat (laatikoita lukuunottamatta) ja silittää pöytäliinat ja koristella joulukuusi. Pesin lattiatkin vanhempien talosta. Marttyyr! in making, sanoisin.

    Ja fressilläkin piti kaverin kanssa käydä joulunalusviikolla joka ikinen aamu ja se oli rankkaa tällaiselle nukkujalle.

    Yäk, mitä nykyajan supersuorittajameininkiä. Paheksun itseäni.

    VastaaPoista
  3. Sinä olet kyllä, Annikki, lyhyen novellin mestari!

    Noin lyhyt juttu ja siinä jo draaman kaari ponnahti lentoon.

    VastaaPoista
  4. Ah, kahden sekunnin silmäys. Onneksi en unohtanut sitä matkalla kotiin, se oli hyvä hetki.

    Ihania 14-vuotiaita. Ne on kyllä niin mussukoita. (En kyllä tahtoisi olla sellainen mussukka enää koskaan.)

    VastaaPoista
  5. Anonyymi12/31/2011

    Ihanasti kerrottu! Ihan tässä nuoruus tulee mieleen..paitsi ettei meidän seurana sokoksen eteisessä istunut koskaan poikia.

    VastaaPoista
  6. laskeutunut12/31/2011

    no eipäs ollut anonyymi, kun laskeutunut maakotka. joka tuon edellisen kirjoitti!

    VastaaPoista
  7. Minulle on jäänyt yksi muistikuva jossa...

    istuin Kosmoksessa. (Joka oli, kai on vieläkin, taiteilijakapakka.) Oli niin varhainen aika ettei siellä ollut vielä muita ihmisiä, paitsi eräs miäs. Joka ei huomannut minua. Join olutta. Ja katselin kun tämä - noin parikymppinen poika - rypisteli Marimekko paitansa hihoja... ihmettelin, että minkä takia hän niitä käärii edes takaisin? Ja rypistelee? Eikä meinaa millään olla tyytyväinen..? Sitten tajusin, koska en ole umpityhmä, että hän halusi näyttää olevansa huolimattomasti pukeutunut, "boheemimaiselta"... Mun oli pakko mennä vessaan etten olisi alkanut nauraa. (Ja ihan hyvä että menin koska olihan mulla myös kusihätä.) En halua, missään nimessä, olla ilkeilevä ihminen.

    Ps. Sinun juttusi, ja miten sen kerroit, oli kivempi. En minä sen kanssa kilpaillutkaan. Mutta näin kerran tällaista.

    VastaaPoista
  8. hei maakotka,

    en millään muista, että s-markettia olisi sanottu sokokseksi.

    no, niin ne ajat muuttuu ja muita latteuksia. elämän käpyjä.

    no mutta mikis,

    eikö sinua yhtään itseäsi hävettänyt notkua jossakin Kosmoksessa? ehkä et käärinyt maripaidan hihoja, mutta samalla asialla istuskelit siellä itsekin, kuvaa luomassa.

    uskon, että jokaiselle boheemille paidanrypistäjälle on oma vastaparinsa olemassa ja tyttö tai poika, joka valitsee kantaaottavat pinssinsä laukkuun niiden värien, ei aatteiden, perusteella. sitten he ratsastavat imagollaan yhdessä auringonlaskuun ja poseeraavat myös pienessä asunnossaan ja lakanoiden välissä, juoden kahvia aamuisin toteuttaen muitakin boheemiuden kliseitä: lukevat ehkä ääneen toisilleen ja lainailevat kaulaliinoja.

    minun olisi pitänyt mennä jonnekin taidelukioon kasvattamaan sitä jotakin, mutta en kestänyt ajatellakaan sellaista imagoa, että kuuluisin siihen sakkiin. että pitikin olla niin jyrkkä ja rajoittunut.

    VastaaPoista
  9. Kuuleppas, Kylli-Täti! Olin siellä Kosmoksessa juuri sen takia etten olisi halunnut olla siellä. Oli varhainen aamu ja mulla oli kamala krapula. Paljon, paljon mieluummin olisin ollut kotonani. Mutta joku, en tiedä kuka Pahus, oli juonut kaikki kaljani. Siksi uskaltauduin ns. "liikenteeseen".

    VastaaPoista
  10. Kantapaikka se oli kuitenkin, elä huijaa. Tyylikkäästi olisit voinut käydä siellä vain helmikuussa, maaliskuussa kulmakuppilassa ja huhtikuussa kaupungin hienoimmassa ravintolassa, ettei liika kultturellisuus pääse latistamaan.

    "Ai Kosmos? Käyn siellä vain keskitalvella."

    hieno vivahde persoonassa!

    VastaaPoista
  11. Hyvä on, muruseni. Sait minut satimeen. Tunnustan (NYYH) etten ole käynyt siellä koskaan. Keksin kaikki. (Olen Ipnoksella töissä.)

    VastaaPoista
  12. Seuraavaksi sanot tietysti, ettei isäsi ollut kotoisin Parikkalasta ja koko suhteemme on perustunut valheelle. Senkin vanha väärintekijä.

    No myönnän, ettei minulla ole minkäänlaista käsitystä, onko joku sellainen paikka kuin Kosmos edes olemassa. On nykyään näköjään ruokaravintola, josta saa borssia ja blinejä. Siellä on keksitty sellainen ihmeellisyys kuin "helsinkiläinen keittiö".

    VastaaPoista
  13. Annikki, tähtisadetikkuseni. Jos joku (muu kuin minä) vainoaa Sinua, niin soita numeroon 1234567890+ niin olen, heti kun puen verryttelyasuni päälle, pelastamassa Sinua. Ei sev väliä vaikkei Sulla mitään hätää olisikaan. Olisi muuten vaan ihana kannella Sua mun sylissä. Eli, muista numero 12345 ja etc.

    VastaaPoista
  14. annikin ja mikiksen dialogi on huisaa. teidän ihmiskuvissanne on kertakaikkisen rakastettavia ja surkuhupaisia ja humoristisia aineksia. tulee mieleen se yhden elokuvan loppujakso, jossa matti pellonpään esittämä soittokumppani käy istambulissa hakemassa zombieta kotiin. basisti silu seppälä esittää zombieta. en tiedä onko se näyttelemistä, mutta ainakin se on noutotehtävän syvää ymmärtämistä. se, niin kuin tämä teidän kaksinpuhelunnekin, on kaikkein vaikuttavinta ja hienoimmin viritettyä kerrontaa.

    VastaaPoista
  15. Tämä,
    armas meri (joka kuohuat) sopii siis kai tähänkin. (Vaikka tämä versio ei ole parasta Jevtushenkokoa. Mutta on kumminkin.

    Meri, sinä tiedät, emme me ole täydellisiä! (Kukaan, koskaan.)

    http://www.youtube.com/watch?v=aS1BMK_Mp-Y

    VastaaPoista
  16. Ja jotta kaikki olisivat onnellisia - koska elämä on kamalaa

    http://www.youtube.com/watch?v=t_gsryvC8Ik

    ei se niin ole.

    Ei.

    VastaaPoista
  17. Jevgeni Jevtushenko oli vähän kuin Pentti Saarikoski: hyvin itsekeskeinen ihminen. Tai tavallaan avuton: hänellä ei ollut muuta. Eli, sen takia hän oli täynnä tahatonta ilkeyttä. Mitä sillä väliä! Kummatkin tekivät aivan upeita runoja. (Ja tekisivät vieläkin, jos eläisivät.)

    VastaaPoista
  18. Tiedän, ei kenenkään tarvitse korjata etten tietäisi, Jevtushenko elää, vielä. Niin elää Bertolt Brecht. "... On keisarien hautoja Prahassa monta, vesi Moldaun rantoja hiertää ja syö ..." Muistinvaraisesti. (Minulla on hyvä muisti. Mutta ei ehdoton.) Saksasta, siis sen kielestä, sain joka kevät ehdot. Suoritin ne. Sen takia ymmärrän tämän:

    http://www.youtube.com/watch?v=rE-wNvvDQIo

    VastaaPoista
  19. harri marstion ääni. muuta ei tarvita!

    jevtushenko. hyvä ja sitten oli vielä vysotski, kiellettyjen laulujen trubaduuri, josta tuli oman elämänsä hamlet, kuolemaansa kiiruhtava kapinallinen. troikkaa vetävät korskuvat hevoset eivät pysähtyneet ajajansa kehoituksista huolimatta kuilun reunalle.

    VastaaPoista
  20. Vysotski oli paras! Sen jälkeen minulle, meri, tuli Venedikt Jerofejev. Lätkähdin hänen filosofiaansa. Vaikka en ole runoilija. (Olen kirjoittanut noin 2 runoa. Joista toinen on julkaistu.) Harva ihminen tajuaa, ainakaan naimisiin mennessään, ja valoja vannoessaan, että Elämä onkin surullinen asia. (Myöhemmin sitä sitten valutellaan Krokotiilin Kyyneleitä.) Elämä on... mun mielestä Huvittava Juttu.

    http://www.youtube.com/watch?v=EZF9EPFvS4Q

    VastaaPoista
  21. Petushki on kauempana kun Córdoba. (Joka on etäällä ja yksin.)

    VastaaPoista
  22. Pikkupoikana minua ärsytti (aikuisissa) eniten se että ne tulivat sanomaan minulle mitä minun pitää tehdä. Ikään, kuin en itse olisi sitä tiennyt. Monta kesälomaanikin vietin katkerana pänttäämässä päähäni (johon yksinkertaisesti ei mahdu liikaa asioita) saksankielisiä epäsäännöllisiä verbejä. Paljon mieluummin olisin ollut laiturilla ja onkinut lahnoja. "Pyh" te sanotte nyt tähän... niin minäkin sanon Teille. Sillä saihan ne ehtolaiskokeet selvitettyä joskus 6s elokuuta, tai sinne päin, mutta lahnat uivat silloin jo paljon väljimmissä vesissä kuin kotilaiturillani.

    Ps. Mulle on jäänyt lapsuudestani joku Trauma. Vaikka muistan, että siittiösoluna olin kova poika kroolaamaan. (Vähintäin yhtä kova kuin Lipponen.)

    VastaaPoista
  23. Elämä, mielestäni, on ihan perseestä kotoisin.

    Tajusin! (Mutta miksi vasta nyt?)

    VastaaPoista
  24. Iltaisin aurinko putosi järveen, aamulla se tuli sieltä ylös, vähän märkänä. Öisin minua kiusasi kuu. Olin 12 -v ja opettelin olemaan kuin kissa.

    VastaaPoista
  25. Kun opettelee olemaan kissa niin ensiksi pitää opetella hiiviskelemään. Siinä minä olin hyvä. Yllätin isäni ja äitini monta kertaa erilaisissa tilanteista. Joskus isä, joskus äiti, sanoi että "mikkokos se siinä?".
    Hmnh.

    VastaaPoista
  26. " ... Hmnh. ..."
    Kirjoitin salaiseen päiväkirjaani: Molemmat henkilöt olivat tavanomaista hengästyneempiä. Sitä paitsi heidän poskensa punoittivat enemmän kuin keskimäärin normaalisti. Hmnh. Ja minkä takia isä oli ängennyt itsensä äitini päälle? Onhan heillä kahdenmaattava sohva.

    Täällä Aarre Tanninen. Jossain surkeassa suvettiSuomessa. Mutta kuulemiin.

    VastaaPoista
  27. meri,

    eipä arvaisi etusivulta, mitä täältä takahuoneesta löytyy. laittaisin hymiön, jos uskaltaisin.

    mikis,

    pienelle pojalle sanoisin, että kun luet nyt puoli tuntia saksan sanoja, saat onkia kokonaisen tunnin niitä lahnoja. perkaat kyllä ite.

    tai siis tulevaisuudessa sanon, että kun luet puoli tuntia ruotsia, saat onkia kaksi tuntia niitä vähän toispuoleisesti uivia kolmisilmäisiä kaloja.

    VastaaPoista
  28. Mulla oli raajat niin venyviä, annikkaiseni, että kun olin lukenut saksaa 1/2 tuntia, ja sen jälkeen voimistellut itsekseni, olin ihan solmussa. Kerran eräs tohtori tuli katsomaan minua. Hän sanoi "pojalta taitaa puuttua b-12 vitamiini". Vanhempani huokasivat helpoituksesta. (Sillä kertaa.)

    VastaaPoista
  29. elämä teki sitten tietysti tehtävänsä, ja jäykisti nivelet konservatiiviseen asentoon. venyviä lapsia voisi tietysti aina pelotella, että ne myydään kiinalaiseen sirkukseen, jos eivät lue saksaa ja kuori perunoita.

    minä kävin viikkorahoista vuoden tai kahden (kuka niitä laskee) lakkotaistelun. jäi nimittäin palkat maksamatta, jonka jälkeen kieltäydyin tekemästä työtä, jonka jälkeen lakkasi rahantulo, jonka jälkeen alkoi laajamittainen kotityölakko. riistovanhemmat eivät koskaan myöntäneet hävyttömiä palkkarikkomuksiaan.

    VastaaPoista
  30. Olet, annikki, ehkä oikeammassa kuin tiedätkään. Ainakaan minä en osaa sanoa asioita paremmin.

    (Ja mitä merkitystä sillä olisi, vaikka osaisin, ei mitään. Tietenkään.)

    VastaaPoista
  31. kyse oli tuosta "lakkotaistelusta". ymmärsin (hinku)yskäsi. "kaikki käteen heti ja puhtaana" (Taustalla punaiset liput repivät itseään lipputangoistaan irti. Mutta eivät päässeet.)

    VastaaPoista
  32. Vanhemmat ovat monimutkaisia olioita.

    VastaaPoista
  33. eihän se käy laatuun, että saat 15mk, jos ajat koko nurmikon, ja minähän ajoin. sekä 10mk, jos peset kaikki lattiat ja minä pesin, ja sitten kun siinä kesän ahkeroi ja kaikesta tuleekin yhteensä 100mk, niin en saakaan mitään.

    vaikka minulla oli pieni työlappu, jonne olin raapustanut jokaisen ylimääräisen homman ja päivämäärän.

    törkeetä petosta. sen siitä saa, kun luotolla tekee urakkaa, niin. olisi pitänyt vaatia rahat sitä mukaa kun teki ja laittaa säästöpossuun 2mk ja 50p kerrallaan.

    no se viimeksi nauraa, kun tulee aika loppusijoittaa vanhemmat vanhainkotiin. sanon, että tuun sunnuntaina käymään ja sitten en menekään. laitan joulukorttiin, että in your face suckers ja se on let's go kauko-itään niille, joilla on varaa.

    VastaaPoista
  34. vanhemmat ovat elämän lannistamia päivästä toiseen raahautuvia olioita, joille raha on monin tavoin kipeä asia.

    VastaaPoista
  35. musta sä olet liian kiltti ihmiseksi, annikki

    mutta ole !

    VastaaPoista
  36. tulin kamalan surulliseksi äkkiä

    VastaaPoista
  37. Ja sitten kun heräsit, et ollut enää surullinen yhtään.

    --

    Nyt, arvon lukijat, poistun matkoille muutamaksi päiväksi, ja syvä hiljaisuus laskeutuu tähän näin, lähettyville.

    VastaaPoista