Vietin kokonaisen päivän kotona, ja aloin olla jo levoton ja kaivata jotakin hahmotonta. Kukaan ei soittanut.
Harvinaisen selkeä ja kuulas päivä hehkui ikkunan takana, nukuin 12 tuntia. On hämmästyttävää, millaista on nukkua, kun ei palella yhtään. Laitoin paksumman piponkin päähän, ja sekin lakkasi palelemasta. Jännittäviä asioita sitä lokakuussa voi huomata. Tahdon uuden hatun, ja voin tehdä sen itse.
Pihlajat näyttävät nyt kovin kuluneilta. Ahneet tilhet tyhjensivät niitä melkoisesti, sadat raapivat jalat karistelivat lehdet maahan ja marjat sitäkin täydellisemmin mahaan.
Lintu hengittää palkeilla, ilma virtaa sen liikkumattomissa keuhkoissa. Kuinka monta kertaa olenkaan pitänyt sairasta lintua kädessä ja tuntenut, miten sen rinta kohoilee väsyneesti, tietämättä ollenkaan sen laulavan olennon urkupillimäisestä, huilumaisesta olemuksesta. Ettei se hengitä niin kuin nisäkkäät. Puhaltaa vain ilmaa ulos, keuhko lepattaa siinä välissä kuin merivuokko virtailevissa vesissä.
makes everything else bearable
3 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti