sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Vielä hetki lomaa.

Kirjoja ei ole myöhässä, inhottavat pienet tavarat on järjestelty vetolaatikoihin, jotka ovat jo täynnä kaikkea, mitä en tarvitse, ja lattiat on siivottu.

Tämä vuosi 11 on ensimmäinen uusi vuosi pitkään aikaan. Samanlaiset pysähtyneet ajanjaksot ovat pyörineet kehää, päivät, viikot ja kuukaudet kurjia kivenmurikoita kiertoradoillaan kuun pimeällä puolella.

Keväät ovat olleet kirkkaampia. Viime keväänä tuntui kuin käristyisin siinä kauheassa valossa. Nyt en muista enää viime vuosia. Ehkä se on tarpeellista, että ne peittyvät hämärään sumuun. Minulla on aina ollut niin hyvä muisti.

Sataa vettä. Kuivista talvipuista kuuluu napsahtelua. Järven takana kuuset ovat sinisiä tänään. Pari talvea sitten juuri tuonne hiihti mies ja hukkui jäihin. Keväällä kelluivat suksisauvat satamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti