Kuolleita iloisissa lakanoissa. Vaaleanpunaisissa, sinisissä, vihreissä ja keltaisissa. Olen kiintynyt vainajaani. En kehittele hänelle tarinoita, mutta hän herättää minussa hellyyttä. Ihon alla on toinen iho.
Aamuisin syön puuroa. Päivällä nukkuisin pitkään päiväunia, värikkäitä ja seikkailullisia, kello katkoo kuitenkin aina tunnin päästä.
Kirjat ovat säntillisessä pinossa sängyn vieressä ja pöydällä. Sinne tänne ryöpsähtää kaaoksen ituja, joita kitken ja siivoan puurtajan tuntein. Huomaan, että sakset ovat houkutelleet luokseen hedelmäkassin, ja kirja nipun A4:sia, teippi on hakeutunut lehtikasan tuntumaan ja eteisestä valuu pyykkikasa kohti keskilattiaa.
Takeista on irronnut musta ja valkoinen nappi.
Interrail osa 8 (Lucca edelleen)
11 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti