Istuin matkalaukkuni päällä vaunun eteisessä, koska en muualle mahtunut, ja katsoin soikeasta ikkunasta pitkään laskevaa punaista aurinkoa. Riisipellot ja ruohokentät levittäytyivät kauas horisonttiin, kaikki se vihreä väreili elokuun tuulessa. Juna kaarsi etelään, ja valo värjäsi kädet punaisiksi.
--
Unissa palaan ruohokentille keskelle vihreää. Junaa ei näy, rata on tyhjä ja kuljen sitä pitkin. Punainen aurinko ei nouse, eikä laske. Katsoo vain.
Kalasatama Ryhmäteatterissa: Kasarilesbo, Ketipinor ja woke
10 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti