lauantai 1. tammikuuta 2011

Raketit olivat hieman viallisia: kierokeppisiä ja niissä on liian vähän ruutia, joten ne lensivät arvaamattomiin suuntiin, eivätkä ollenkaan tarpeeksi korkealle. Niinpä omenapuut säihkyivät kultasadetta ja naapuritalojen kattoja pitkin suihki ujelluksen saattelemina vihreitä kipinäpirulaisia. Sen hetken nauratti. Ketään ei sattunut silmään.

Yöllä makaan väliaikaisessa vuoteessani ja kuuntelen satunnaista pauketta. Siskontyttö nukkuu lattialla, varpaat kohti vielä lämmintä takkaa. Vanha talo viilenee yötä vasten, ja kylmä ilma hapuilee huoneen laitamilta, pienentää pientä lämmintä piiriä vähitellen. Kello tikittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti