sun isn’t far in the offering
2 tuntia sitten
keskiviikko 27. lokakuuta 2010
Vain muutama päivä kotona kuumeessa ja katsellen elokuvia, ja olen höpertynyt erakkomaiseksi kasaksi tunkkaisia vaatteita ja kehäajatuksia. Tuuletan ja tuuletan, eikä sekään auta. Vaihdan lakanat, menen lääkäriin ja saan antibioottikuurin. Tunnen oloni surkeaksi, syön jäätelöä, koska mitään kiinteää ei saa tulehtuneesta nielusta alas. Teen munavoita, se unohtuu pöydälle. Siirsin imurin komeroon ja kuin taikaiskusta lattialle räjähti pyykkejä, nenäliinoja ja papereita. Näen unta, että suuni on kuiva kuin hiekkapaperi, ja kun herään, se onkin totta. Jalkapohjaan nousee käsittämätön rakko. Alan kyllästyä vessanpytyn näkemiseen, tapaan sitä usein. Öisin jääkaappi viheltää murheellisesti ja kiihtyvästi vinkuen. Jos minulla olisi pienikin rako päässä, se viheltäisi varmasti samalla tavalla. Uuni tuntuu käryttävän. Livahdan käymään kaupassa ja kirkon vieressä seisoo pieni koristepuu täydessä vihreässä lehdessä keskellä loskakinoksia. Hupsu puu kompastui kesävaatteissaan talveen, ja myöhäistä sen nyt on enää helmojaan kerätä ja ryystää jäistä lehtivihreää jonnekin rungon uumeniin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
anniki,
VastaaPoistanäin viime yönä sellaista unta, että joku uskonnollinen kustantamo pyysi näitä tekstejäsi antologiaansa runo puhuu toivosta. ja sinä kirjoitit niille vastauskirjeen, jossa oli lyhyesti ja napakasti: "siitä se aina puhuu, kuristumiseensa asti."
täällä puut roikkuvat vihmasta harmaina ja raskaina, vastapäistä taloa on paljastunut taas lisää. yhteysaluksella horjahteli ikäiseni mies kädet levällään. aina muutaman askelen välein hän läimäytti käsiään ja huusi jotain kovalla ja kohmeisella äänellä. sanoja en erottanut, mutta sepitin ne itse.
Voisin kuule kuvitella vastaavanikin jotakin tuollaista. Ainakin jonain erityisen terävänä päivänä.
VastaaPoistaMinun viimeöinen uneni syyhypunkista ei tainnut vetää nyt tuolle vertoja.
Hurjat vihmaiset puut, marraskuu on vihdoin tulossa. Sen outo sekoitus rauhaa ja ulvontaa tuntuu jo selkäpiissä. Käsien läimäyttelystä tulee mieleen japanilaiset rukoukset.