Annikin

leesioita. hentoa tuhoa sormenpäissä.

Hieroin käsiäni päivän ja yön; näissä on jotakin vialla. Vasta kun rakot nousivat, ahdistus lakkasi. Streptokokkitulehdus teki tietä myös enterorokolle, ja olen viljellyt heikossa astiassani sairautta jos toistakin. Varpaanpäät ja sormet kohoilevat pientä kuollutta kuplaa, mutta tuhot jäivät vähäisiksi ja ovat nyt jo parantumaan päin. Nukuin rakkoineni hyvin makeasti, kun kurkkukipu ja yskä loppuivat.

Luen nyt tuttavan suosittelemaa Le Guinin Pimeyden vasenta kättä, joka kertoo Talvi-planeetasta. Planeetan asukkaat ovat kaksineuvoisia neutreja, joiden sukupuoli ilmenee vain kiima-aikoina, vaihtelevasti silloinkin: joskus miehenä, joskus naisena. Ihmislähettiläs rakastuu yhteen kaksineuvoiseen, ja outoja tapahtuu. Ihmistä pidetään irstaana ja saastaisena, koska hänen sukupuolensa on jatkuvasti esillä, eikä koskaan latenttina. Oleskeluni Talvi-planeetalla on ollut kummallisen ahdistavaa. Ei erikoisen sukupuolisuuden takia, vaan sään: yleensä pidän talvesta, mutta kirjan pohjaton kylmyys järkyttää minuakin.