Metsäpolulla tuoksuu auringossa lämmennyt kaarna ja jokin heikosti makea, ehkä mustikankukat tai käenkaalit. Saniaiset ovat avautumassa, niiden alta puskee vielä mullanhajua, geosmiinia. Pitkospuut on uusittu, nykyään niitä ei tehdä enää perinteisin puutappiliitoksin: kakkosnelosta vain naulataan naulaimella poikkipuuhun ja sillä hyvä. Minusta siinä on jotakin väärää. Jostain syystä kierrän aina reittejä väärin päin muutenkin, joudun katsomaan taaksepäin tämän tästä nähdäkseni, onko puissa vielä merkkitäpliä. Monesti täplät ovat kadonneet ja saan kulkea takaisin päin edelliseen merkittyyn risteykseen ja kokeilla jotakin toista polkua. Eikö tuota samalla vaivalla olisi voinut merkitä ne polut toisinkin päin: täplä vaan siihen toisellekin puolelle runkoa. Mutta näin ne asiat ovat: minä kierrän aina myötäpäivään, ja reiti kulkevat vastapäivään, ja jos en kurkottele kenokaulaisena taaksepäin, eksyn. Valistustaulusta opin, että punatulkku on nykyään uhanalainen laji, mikä hämmästyttää vähän. Lapsena se oli lintulaudan yleisin lintu: pullea, iso ja tyytyväinen roikale. Nyt puista kuuluu vain peippoa ja tiltalttia.
i worry about my blood pressure
6 tuntia sitten
Et varmaankaan satu olemaan sama Annikki joka kirjoitti ehkä joskus 15 vuotta sitten aivan ihanaa blogia nimeltä Kuvastin? Se hävisi jonnekin ja jäin kaipaamaan... No, joka tapauksessa, juuri eilen tai 2 päivää sitten satuin miettimään että jos meillä olisi enemmän kuita, millainen mytologia meillä olisi :D
VastaaPoistaTerveisiä Uudesta-Seelannista!
Hei Miia, en ole sama Annikki. Tämä blogi oli ihan ensin Maailman ääriin, mutta on ollut sen jälkeen pitkään annikin blogina ja samassa osoitteessa.
VastaaPoistaEnsimmäisenä sain tietää monista kuista ja auringoista ehkä 4-5-vuotiaana katsomalla Tähtiensotaa, jossa Luke katsoo kahden auringon laskua Tatooinella.
Arvelinkin että mitä suurimmalla todennäköisyydellä olet eri henkilö, mutta oli pakko kumminkin kysyä.
VastaaPoistaMulle useamman kuun mytologia tuli tällä kertaa mieleen siitä, kun 4-vuotiaani keksi että kuu on silmä, joka oli tippunut ja jonka lintu on vienyt taivaalle. Ja sitten että se oli hänen silmänsä, ja että toinenkin silmä tippui, ja niin tuli kaksi kuuta, joita nyt kutsuttiin taivassilmiksi. Silmättömänä hän voi kuulemma nähdä syljellä... Semmosta, entisenä folkloristiikan opiskelijana näitä jää sitten miettimään :D