tiistai 9. heinäkuuta 2019

Ennen en ollut nähnyt lumpeita Suomessa. Vain Rudolf Koivun piirroksissa, joissa prinsessat istuvat lampien rannoilla, sammakot lumpeenlehdillä, kukkii mustan veden pinnalla valkoinen kukka. Kotiseudullani kasvaa vain ulpukoita ja ojien reunoilla kulleroita, keltaisesta kukasta ei ole lumpeelle kilpailijaa.

Aloitin kansallispuistoharrastuksen hirveimmästä mahdollisesta. Polku oli ylioptimistinen nimi sille kivikkoiselle ja juurakkoiselle helvetinreitille pitkin jääkautisia kallioita. Viiden tunnin rämpimisen jälkeen osuin järven rantaan, ja siinä ihan veden rajalla oli lumpeenkukka. Ihan niin kuin saduissa.

2 kommenttia:

  1. Se reissu kannatti.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi7/11/2019

    annikki

    veljeni mökkijärvessä kasvaa lumpeita ja pulpukoita. silmänilona on vielä keltaisia kurjenmiekkoja kasvava lampi, jota reunustavat vanhat tervalepät.

    jokunen päivä sitten vesiskootterilla rellestävä mies ajoi niiden keskelle ja kaikki vesikasvit jauhaantuivat raakasalaatiksi.

    kaksi lumpeisiin liittyvää liikuttavaa juttua: se miten impressionistimaalari monet tavoitti lumpeiden kauneuden, vaikka oli jo sokeutumassa.

    ja se miten lumme kukkimisen päätyttyä kiertyy ja sen siemenkota painuu veden alle kypsymään. vapauduttuaan siemenet lilluvat vaipan avulla pinnalla ja leviävät ympäri järveä tai lampea.

    meri

    VastaaPoista