lauantai 27. elokuuta 2016

Aallot tekevät kaislikossa salmiakkikuvioita. Syksy on tulossa. En ole varma, millon muutuin marrasihmisestä kevätihmiseksi, mutta näin on käynyt. Haluaisin aina kulkea kohti valoa, enkä yötä päin koskaan. On kuin olisin työntänyt itseni neulansilmän läpi ja vieläkin pyristelen vanhasta muistista.

Sota on päättynyt, palatkaa Pariisiin!

3 kommenttia:

  1. Yhdessä vaiheessa kun mun päähäni tuli musta pilvi taivaalta ja ajattelin sydän täynnä ilkeyttä kaikista asioista, mm. pienoisrautateistä, joita lapsena kokoilin, niin ajattelin että "annikkikin on vain nauku-maija"...

    Et ole. Et ole. Et tietenkään.

    Ps. Sitä paitsi pidän kissoista melkein yhtä paljon kuin Sinusta. (tai en nyt tietenkään yhtä paljon.)

    Mutta kumminkin.

    VastaaPoista
  2. annikki8/30/2016

    vai että nauku-maija. Onhan siinäkin puolet kissaa.

    VastaaPoista
  3. On asioita, jolla merkitystä ei ole,niitä on paljon, tätä kuuntelen sanojen tähden. Vaikka tuskin noilla sanoilla kummempaa merkitystä on, paitsi vähän...

    https://www.youtube.com/watch?v=t_gsryvC8Ik



    Tykkään sinusta, Annikki.

    VastaaPoista