Lumi vuoroin sulaa jähmeiksi puroiksi, vuoroin jäätyy mustiksi peileiksi kadulle. Illat ovat jotenkin leppeän raikkaita, ihan kuin sen kirpeän viileyden sisällä on ihan lähellä piilossa lämmintä.
Kesän vietän toisessa kaupungissa ja irrottelen itseäni tästä nykyisestä. Ehkä lähdenkin. Ne on pikkulähtöjä ennen sitä suurempaa.
Suuri muutos tuntuu siltä kuin pääkopan luutkin liikkuisivat sen tieltä, sieltä täältä saumat antavat periksi, rustot natisevat hitaasti ja voimallisesti kuin mannerlaatat, kunnes se on ohi.
Interrail osa 8 (Lucca edelleen)
7 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti