perjantai 21. helmikuuta 2014

Tunnen itseni äärimmilleen pingotetuksi jouseksi, tai paremminkin sen nuoleksi, joka on juuri singahtamaisillaan lentoon.  Sellainen tunne on ollut jo pitkään, ja syksy vain hidasti minua hetkeksi tapaturman jälkeen.

Aloitin oman lajini rinnalle hiljattain täyskontaktilajin. Minussa on niin paljon energiaa, ettei edes se tunnu minua hillitsevän. Pisimpänä iltana harjoitukset kestävät yhteensä neljä tuntia ja joudun tankkaamaan siinä välissä. Silloin olen illalla aika väsynyt, mutta jokin sisäinen roihuava fuusio minua ajaa ja pistää liikkeelle.

Kärsivällisyys uuden motoriikan oppimiseen vain on niin paljon pienempi kuin ennen. Sähisen nivelilleni, jotka eivät tee oikeita kulmia, ja lihaksilleni, jotka eivät tuota sitä, mitä haluan, ja lopuksi sähisen vielä mielelleni, joka käpristyy hetkeksi taaksepäin, kun odotan potkua vatsaan. Jonain päivänä ne alkavat toimia yhdessä, ja se, mitä ajattelen, tapahtuu saumattomasti.

9 kommenttia:

  1. Zenonin nuoli-paradoksin mukaan liike on mahdotonta, koska ”jos paikan suhteen liikkuva on aina nykyhetkessä, lentävän nuolen täytyy olla liikkumaton".

    VastaaPoista
  2. Sähiseminen on kivaa. Kissat ovat sähiseviä. Mukulat eivät ole kivoja, he korkeintaan parahtelevat, kun niitä ampuu jousipyssyllä. (esimerkiksi perseeseen)

    http://www.youtube.com/watch?v=W4HSfuBscmo

    VastaaPoista
  3. Joskus mietin, mielestäni ihan oikeasti, että olen karkeasanainen... Mutta enhän minä ole, vaan elämä.

    VastaaPoista
  4. Annikki2/25/2014

    Nykyhetki, tuo filosofisfysikaalinen ajanhetki, jota paradoksi ei tässä kovin hyvin määrittele. Ihmisen nykyhetki on kai sellaisen muutaman sekunnin mittainen, minkä ihmisen tarkkaivaisuus yhdistettynä työmuistiin voi käsitellä. Ajanhetki "nyt" taas on pelkkä piste ja silloin liikkuva kappale on tietyssä paikassa liikkumatta. Koska liike on suhteellista, sen voi huomata vain jonkin koordinaatiston suhteen, ja tämä koordinaatisto on neljäs ulottuvuus eli aika. Oikeastaan paradoksi siis sanoo, että liike on mahdotonta nykyhetkessä - ei että se olisi ylipäätään mahdotonta. Koska nykyhetkihän on piste, joka jatkuvasti muuttuu.

    Kivoja nuolijuttuja molemmilla.

    VastaaPoista
  5. Filosofinen ajattelu on sitä että ajattelee omia ajatuksiaan. Ei sitä, mitä on lukenut, tai sitä että tyrkyttää joytubepätkiä. (miettii) - Mulla oli äsken äärimmäisen filosofinen ajatus. Mutta unohdin sen. (voihan v-ttu)

    VastaaPoista
  6. Hienoa! Elämä on jatkuvaa preesensiä. Tosin Kantin mukaan on olemassa menneisyyden nykyisyys, nykyisyyden nykyisyys ja tulevaisuuden nykyisyys.

    VastaaPoista
  7. Aikoinaan opiskelin espanjaa. Sitä pidetään maailman helpoimpana kielenä oppia, varmaan niin onkin, en minä sitä siitä huolimatta oppinut. (Tosin ei maailmankaikkeus siitä romahda opinko minä jonkun kielen, tai en. En minä niin kuvittelekaa.) Esdpanjan kielessä verbit kyllä taipuvat monimutkaisesti; mä en pysty käsittämään että on olemassa futuurin imperfekti... mutta niin vaan espanjaksi on, olemassa. (Tosin en ole ikinä, tosiaan, sitä aikamuotoa käyttänyt.)

    VastaaPoista
  8. Annikki2/26/2014

    kalevi,

    niin, eihän se sama asia enää ole - menneisyys ja menneisyyden nykyisyys. Jälkimmäinen himmenee ja vääristyy auttamatta. Onneksi pidän omasta preesensistä nyt aika tavalla. Ja joskus menneisyyden nykyisyydessä tiesin, että tulevaisuuden nykyisyys tule olemaan hyvää. Disneyn Ruususessa Ruusus-parka saa lahjaksi laulun, kauneuden ja lievennyksen kiroukseen. Kukaan ei antanut prinsessalle älyä, eikä toivoa. On siinäkin satu.

    Mikis,

    vai että espanjaa. jostain syystä kielet eivät ole kuin polkypyörällä ajaminen, että kun kerran oppii, niin aina osaa.

    VastaaPoista
  9. Minkäköhän takia mä olen aina väärässä? No, varmaan jostain syystä.

    VastaaPoista