sunnuntai 12. elokuuta 2012

Tänä yönä kävin takapihalla havainnoimassa: tuloksena oli yhdeksän tähdenlentoa, kolme kalan loiskahdusta ja nurmikosta kenkiin hiipivä kylmyys.

15 kommenttia:

  1. Eilenyönä, kun kävelin synkässä metsässä, näin kun kaksi UFOa yritti laskeutua hakkuuaukiolle. Mutta oli liian paljon kantoja, ei ne osanneet, ja lensivät muualle. Mittarimato käveli oksan päästä päähän, teki U-käännöksen, ja jatkoi muuna matona matkaansa. Minunkin piti lähteä, palelsi, koska aukiolta hönki sumua, joka tiivistyi ympärilleni.

    VastaaPoista
  2. ”Ajettiin hillitöntä vauhtia pimeää tietä pitkin / keltavästäräkki käveli mustan oksan päästä päähän”

    Saarikoski, kun leikkii imagistia.

    (”Dichten = condensare”, ”runoilla = tiivistää”.)

    VastaaPoista
  3. moi mikko!

    klassinen kommentti ylempään olisi linkki ufopornoon (http://www.youtube.com/watch?v=e4QYkrp44us),

    mutta en ole sitä katsonut nyt, vaan tänään olen katsonut Lumikkia juutuubista: http://www.youtube.com/watch?v=C4VWGK4qpiQ
    75 vuotta vanhaksi animaatioelokuvaksi se on kyllä aika hyvä.

    VastaaPoista
  4. Kaksi asiaa tiedän sinusta (ei ne sulje pois toisiaan) :

    - sinulla on kaunis mieli
    - olet romantikko

    VastaaPoista
  5. No kas, niin sinullakin mikko. Olet tietysti joutunut törmäilemään enemmän elämässä. Mutta siltä säästyy, kun keskittyy tapetoimaan pientä asuntoaan ja sitten tyytyväisenä katselemaan niitä tapetteja päivä päivän jälkeen, että tulipa kerrankin valittua hyvät (ja kalliit).

    Päätin, että tähdenlennoista saa myös säästää toivomuksia, joten olen käyttänyt vasta yhden, ja vielä on 8 käyttämättä. Tämähän on kätevää. Joka elokuu saapuu perseidit ja sitten saa toiveita varastoon.

    VastaaPoista
  6. Tä?
    Itse olen skeptikko. Tapeteissa pitäisi olla led-valoja jotka vilkkuisivat... "voi, hyvä ystävä, tule nyt tänne päin. kohta nimittäin menehdyt". tapetit syödään ensimmäisinä. Sitten sinut, kultasukkani (äläkä kiru), katkaistaan kahtia ja käytetään jälkiruoaksi. (Bambikaiseni.)

    VastaaPoista
  7. Niin ne kaikki aina sanovat. Minä ainakin olen höynäytettävä torvelo, yksinkertainen ihminen, joka ei ymmärrä monimutkaisia ja siis hienompia yksilöitä.

    Ei näitä tapetteja syödä, kun niissä on synteettinen liisteri ja synteettinen pinta, jossa ei ole syötävää nimeksikään. Tulevaisuuden geeniparanneltu ihminen tuottaa klorofylliä ihosoluissaan ja tulee toimeen hätätapauksissa valoravinnolla. Silloin rikkaan asuvat kattohuoneistoissa ja saavat parhaat paikat auringossa. Vähän niin kuin nytkin.

    VastaaPoista
  8. Klorofylli on kaunis sana. Opin sen yhtenä Juhannuksena kun olin samperin surullinen ja puut, etenkin koivut, tunkivat minun päälle. Olin silloin 11 -v vanha.

    VastaaPoista
  9. Minusta se muistuttaa vähän liikaa tylliä, fyllinkiä ja klooria. Mutta kloroplastin tylakoidikakkuset ovat hienointa ikinä: ne on laskostuvat sieviksi lettupinoiksi ja tämä herkullinen kakkukalvo on täynnänsä pieniä kojeita, systeemeitä ja syntaaseja.

    VastaaPoista
  10. No voihan Kumma? Tästä Sun tekstistäs en käsittänyt mitään? Vaikka luin sen. Oonkona mää liian selevä? Ei, em mie tiijä. Taijjan olla? (ottaa lisää vodkaa) No, nyt minä en tajua ennää sitäkään miks mie rupesin ryyppäämään. Kummallista? Tairanpas kilauttaa Lauri Lehtiselle, hän on kolleegani Forssan Lyseosta... ai, että ei vastaa? No, en minäkään vastais jos se soittais... Päin vastoin. Ja enempi mua vituttaa noi paarmat jotka tossa koko ajan lentelee, lentelisivät muualla. Mää soittaa Tellulle. Tai Sarille. Mut sitä ennen mää haen hiilihankon jolla mää huijjon noi paarmat kauemmaks. (lähtee hakemaa)

    VastaaPoista
  11. Klorofyllikloorityllifyllinki.

    Hylkää ne hyönteiset, ja ala tutkia kasveja. Jos minä tutkisin kasveja, niin tutkisin kasvien kemiallista viestintää.

    Kloroplasti eli viherhiukkanen oli ennen muinoin aikojen alussa pienen pieni syanobakteeri, jonka toinen alkusolu nielaisi, mutta syystä tai toisesta se ei tuhoutunutkaan, vaan syntyi symbioottinen yhteyttämiseen kykenevä aitotumallinen systeemi - ja tästä vähän myöhemmin monisoluiset kasvit.

    VastaaPoista
  12. Jos minä hylkäisin hyönteiset, mitä minulle jäisi? (katselee jalkojaan) Tietysti nämä koivet. Joilla on kävelty eri paikoissa. (alkaa katsella muita asioita) Kukat on kukkia. Niistä saa heinänuhan jos on allerkinen. Onneksi, en ole. Mutta nyt taidan keittää kahvia itselleni. "Kyll maar kaffet pittää saara", sanoi Hemmi-tätikin. (alkaa kilistellä lusikoita keittiössä)

    VastaaPoista
  13. No ne kasvit.

    Tässä on siitepölyä:

    http://www.solunetti.fi/fi/histologia/siitepolya/

    VastaaPoista
  14. Hmnh.
    Eräs ystäväni kertoi kerran että "oli niin kuiva kesä että kun sen kerran kun sain, ja ejakuloin, lensi vain siitepölyä".
    Hmnh.

    VastaaPoista
  15. ääh, olipa kauhea mielikuva. Jotenkin en tiedä, jotain samaa kuin kuivuneessa tattijuustossa, haiskahtavaa.

    VastaaPoista