torstai 24. kesäkuuta 2010

Postikortteja pimeästä (5)

30.12
Hei, (pitkästä aikaa)

Talvi on tullut tänne, ja se on kylmä. Niin kylmä, että huomasin vikiseväni ja ulisevani kuin pieni lapsi astuessani ulos sen poltteeseen. Järveltä kuului jäiden laulua, se on ihmeellinen ääni, mutta minä en kestänyt kylmää. Kylmiä ovat silmätkin, ihmiset ovat jäätyneet patsaiksi. Istuin kahvipöytään ja kylmät silmäilivät minua tai sitä, mitä minusta on jäljellä. Toivoisin, että kaupoista saisi turkkeja tai edes haisevia nahkoja, mutta hyllyt ovat olleet tyhjiä jo pitkään. Vuosi vaihtuu pian, mutta aika ei kulu.

2 kommenttia:

  1. on niin vaikea muistaa enää, ettei vaan muuttuisi liian kevyiksi ja sitten hilpeiksi.

    VastaaPoista