keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

minä ja ratsuni

Vaihdan näköjään kasvoja vain hieman harvemmin kuin sukkia. En osaa sitoutua mihinkään kasvoon. Kaikki ne ovat tietysti minun, mutta en tunne niitä omikseni. Sopii tietysti tähän muutoksen teemaan kuin nenä päähän.

Eilen oli pyörän puolikunnostuspäivä. Reipasta vaatetusta esitti rumin vaaleansininen juoksutakkini, ja se olikin ainoa myönnytys siinä lajissa. Oli myös mekko ja sukkahousut ja talvisaappaat, joille rapa roiskui. Muovipussiin tongin työkalukenkälaatikostani kuusiokoloavaimia ja pihdit sekä teflonöljyä. Sankoon valutin lämmintä vettä ja tiskiainetta, heitin sinne sienen ja tiskiharjasta pään. Kumihanskoja ei enää ollut, joten sotkin käteni. Pesin pyörän, ja varsinkin vaihderattaat, voitelin kaikki liikkuvat osat, jotka pyörästä keksin ja kiristin jarruvaijerit. Jarrut olivat erityisen hankalat, koska minulla on niin pienet kädet, etten yllä puristamaan osia yhteen varsinkaan takajarruissa. Lopulta tuin vastakappaletta polvella ja seisoin yhdellä jalalla ja työnsin toista kappaletta peukalolla samalla kun kiristin ruuvia ja vedin vielä pihdeillä vaijeria. En vielä osaa vaihtaa jarrupaloja tai -vaijereita, enkä säätää vaihteita. Oikeastaan ruostetäplillekin pitäisi tehdä jotakin eli hioa ja ruostesuojata uudestaan.

Kaikki tämä, vaikken edes pidä pyöräilystä. Kutsun pyörääni mieluusti hybridipyörän sijaan mutantiksi, koska siinä on mennyt kaikki maastopyörän ja kaupunkipyörän ominaisuudet pahasti vinoon: siinä on paksut ja karkeasti kuvioidut traktorinrenkaat, joilla on raskas polkea, mutta joiden pitoa ei kaupungissa tarvitse. Sen sijaan siinä ei ole minkäänlaista jousitusta, joka olisi katujen reunakiveyksien takia hirmuisen mukava. Kaikki tärinä tulee suoraan ranteisiin ja selkärankaan tangosta ja satulasta. Siinä on kuitenkin 21 vaihdetta, joilla taas ei suurimmalla osalla tee mitään. Satulaa voi säätää pikalukituksella ylös tai alas, mutta ei tarpeeksi eteen ja taakse, joten en yllä hyvin tankoon ja ajoasento on venynyt ja kurkotteleva. Usein nojaan turvallisesti rystysiä tankoon, jotta saan edes nyrkin verran vähennettyä kurkottamista. Siinä on pienet, 26 tuuman renkaat, mutta olen silti liian lyhyt sen mitoitukseen. Mutantti ja minä olemme pitäneet vihaa jo kahdeksan vuotta.

11 kommenttia:

  1. Anonyymi4/15/2010

    Olet oikeassa vaihdepaljoudesta. Sitä pitää kuitenkin vähän puolustella. Minusta homma menee niin, että niillä takarattailla valitaan sellainen ajamisen perustaso voimien. tms mukaan ja varsinaiset vaihtamiset sitten tehdään eturattaalla. Tai toisinpäin.
    Eli siis että 1-3 on vaihteet ja loppu hienosäätöä sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä.

    VastaaPoista
  2. Minulla on suunnilleen saman kuuloinen pyörä. Tänä keväänä tosin keksin vaihdattaa ne kamalat traktorinrenkaat sileisiin vähän kapeampiin renkaisiin, ja meno keveni heti. Lisäksi olisi ollut tarjolla ergonomisia kahvoja, jotka olisivat vähentäneet käsiin kohdistuvaa rasitusta, mutta niihin olin liian pihi:)

    VastaaPoista
  3. Anonyymi,

    mitäs niissä vaihteissa on puolustelemista, kun ei se tee niistä minun käyttöön yhtään sen tarpeellisempia. muilla ihmisillä voi olla ihan erilaiset mieltymykset.

    Esimerkiksi pienimmän eturattaan kanssa en käytä suurempia takarattaita koskaan, koska tarvitsen vain sen pienen vaihteen jyrkkään ylämäkeen ja loput on turhia. Yleensä jo keskirattaalla pieniin takaratas on tarpeeksi pieni vaihde. Käytännössä en siis käytä pienintä eturatasta koskaan, se on liian kevyt. Samoin en suurimmalla eturattaalla käytä pienimpiä takarattaita. Mutta eipä se vaihteiden paljous se kamalin asia tuossa pyörässä ole. Kyllä se kamalin on se ajoasento, jossa väsyy selkä.

    seeds,

    minulla olikin sellaiset kapeat talvirenkaat, mutta ne jäi sinne pyörähuoltamoon toiseen kaupunkiin, koska en varsinaisesti ostanut niitä, vaan sain ne huoltosopimuksella. Haha, vaikka juuri talvikäytössä ne paksut renkaat on hyvät: niissä on pitoa tarpeeksi koko talveksi, eikä sitten tarvitse nastoja. Pitäisi siis olla kesäksi sellaiset kapeat, nastattomat renkaat. Mutta eipä nyt ole varoja laitella pyörää tai ostaa uutta. Jarrupaloihinkin pitää miettiä, että missähän kuussa olisi varaa pistää niihin pari kymppiä. Siihen asti pitää vain jarrutella vähän aikaisemmin :P

    VastaaPoista
  4. Mulla on yhtä ristiriitainen suhde omaan mutanttihybridiini. Se ostettiin aikanaan rippilahjaksi pelkästään siitä syytä, että sillä pääsee todella lujaa. Mitään muuta hyvää siinä ei olekaan. Minunkin selkäni on pyörälle aivan liian lyhyt tai pyörän tanko liian pitkä. Kaikki säädöt ovat tapissaan ja silti se asento ei ole luonteva.

    Kun sitten Jyväskylään muutin ostin vanhan tunturi-pop mummiksen, joka sai nimekseen Emmalotta. Nyt olen varustanut Emmalotan heijastimilla, kauppakorilla ja solumuovisella satulanpäällyksellä. Ajoasento kohdallaan ja tyyli ennen kaikkea. Sopii kaupunkiajoon kuin nenä päähän.

    Mutantti saa levätä valtaosan vuotta laakereillaan. :)

    Osta pienen cosmopoliitti-ihmisen unelma eli jopo. Asento kohdallaan ja voit maalata sen omannäköiseksesi, niin ei tarvii olla niin muodikas. :)

    VastaaPoista
  5. Minulla oli teini-ikäisenä mummon vanha pyörä, jolla oli ihan hyvä ajella. Sellainen juuri mummomallinen pieni nopsa. Se jäi kuitenkin jossakin stressimuutossa kerrostalon varastoon, enkä koskaan hakenut sitä pois. Sen nimi oli Nemesis.

    Sitten minulla oli Jyväskylässä ukin vanha pyörä käytössä, sen nimi oli Martti. Martti oli vähän liian iso, jalat eivät oikein yltäneet polkimille, eikä siinä ollut yhtään vaihdetta. Sitten tilasin tuon mutantin. Ja myöhemmin silloinen poikaystävä lainasi Marttia, kun olin ulkomailla ja se kuulemma varastettiin pihasta, vaikka olin hankkinut siihen riimun ja kalliin lukon, jolla se piti lukita kiinni pyörätelineeseen. Kenenkään muun pyörä ei kumma kyllä kadonnut. Olen siitä vieläkin vihainen ja katkera, Martilla oli tunnearvoa enemmän kuin normipyörällä (ja enemmän kuin sillä poikaystävällä :P). Olet ihan oikeassa siinä, että sellaisilla pyörillä pitää olla nimi. :)

    Seuraavaksi ostan varmaan sillä tavalla pyörän, että käyn ihan pyöräliikkeessä kokeilemassa, että varmasti riittää säädöt ja yllän sitä itse myös huoltamaan. Siinä voisi olla ominaisuudet ihan matka-ajoon, jos innostuisi ajelemaan vaikka mökille kesäisin. Jopo saattaisi olla aika ärsyttävä muualla kuin kaupungissa. En siis ole vielä luovuttanut pyöräilyn suhteen. Vielä se aurinko paistaa tähänkin risukasaan.

    VastaaPoista
  6. Biltemasta saa halvalla katukuvioiset, olisko 6 €. Siihen tietty kannattaa ostaa sopivat sisäkumit myös, jos ei ole varma käykö vanhat, ilmatilavuuden tarve kun vaihtelee ulkokumin mukaan, vaikkakaan maastopyörissä ei kait hirveitä eroja ole. Sen lisäksi tarvitsee rengasraudat, jotka on nykyään muovisia ja tosi käteviä.

    VastaaPoista
  7. Onkohan täällä biltemaa, ei taida vielä. No jotain motonettiä kuitenkin.

    Sitä oon kyllä miettinyt, kun siinä pyörässä on niin leveät renkaat ja vanteet, että käypikö ne sellaisiin normirenkaisiin. Jos ostaa yhtä leveät sileämmät renkaat, niin tokkopa tuo sitä ajettavuutta tarpeeksi lisää, raskaat ne on sellaisetkin. Jos joutuu vanteetkin ostamaan, niin hintaa tulee lisää ihan eri tavalla. Jalkakin on siitä katkennut ja uusi pitäisi hankkia ja asentaa.

    Tämä oli kyllä ihan ennätysvirkeää toimintaa, kun sain sen pestyä ja öljyttyä (mitä en ole tehnyt kahteen, kolmeen vuoteen). Ties mihin huippusäätöihin tässä kevään aikana vielä yltää.

    VastaaPoista
  8. Biltemalla on nettikauppa.Kyllä ne paremmin rullaa, vaikka vähän leveämmät onkin kuin normirenkaat. Ero on ihan huomattava. Vanteessa yleensä lukee mitat, kuin myös renkaassa. Itellä on hyvä siinä, että kun tuo cyclocrossipyörä (28") on oikeasti maastopyörän ja maantiepyörän risteytys, niin renkaita löytyy 20 millisestä maantierenkaasta 37 milliseen nastarenkaaseen.

    Se mitä ne ei koskaan pyöräkaupassa kerro, eikä ehkä ole silleen syytäkään, jos pyörä on alle 500 € ja sitä on vain yhtä kokoa, että niitä runkoja on erikokoisille ihmisille ja satuloitakin ihan sukupuolen mukaan. Naisille saattaa muodostua ongelmaksi erittäin kapea satula, kun miehen lantio on sen verran kapeampi. Esim. omassa pyörässä runkokoko on toisiksi suurin. Pienempää runkokoa testatessa oli ihan älytön se ajoasento. Rasitus tuntui selässä ja käsissä.

    VastaaPoista
  9. Koskaan missään pyöräkaupassa ees käynyt... postimyynnistä tilasin melkein 10 vuotta sitten, kun halvalla sain. Hyvä jos on edes 300 euron pyörä eli nykyarvoltaan 2e, mutta onhan se siihen hintaan ihan ajettava.

    Niinhän tuo isäkin sanoi, että kyllä se koko siellä renkaassa lukee, jos ei vanteessa. Tarkoittaakohan kaikki tämä minulle tarjoiltu tieto, että minun pitäisi itsekin tehdä jotakin? No joo, jos se kerran on halpaa, niin renkaat vaan vaihtoon. Ei tuota pyörää voi laittamalla pilata.

    VastaaPoista
  10. Sellaset muoviset rengasraudat ei maksa yli 2 €. Helpottaa työtä kummasti.

    VastaaPoista
  11. Tämä selvä. Kiitoksia vain :)

    VastaaPoista