Sitten kun kipu loppui, nukuin yli kellon ympäri unetonta unta. En osaa sanoa, millä perustelin sen, etten mennyt päivystykseen aikaisemmin, kun parantuminen ei alkanutkaan. Käsitin kivun "keskikovaksi", enkä kovaksi ja tällä analyysillä räydyin melkein viikon.
Suuleikkauksista aktivoitui paljon vanhoja kipumuistoja, moninkertaisesti sisäkkäin kääriytyneitä hautakoteloita. Kaikki korvatulehdukset, käden palaminen kiehuvan kuumaan kahviin ja rasvaverkon repiminen parantuvasta vereslihasta, jalan jääminen pyörän pinnojen väliin, hampaiden irtoamiset, pistokset, hampaan poraaminen ilman puudutusta, jokainen pehmenneen kruunupinnan kaivelu ja tökkiminen piikillä ja manteliöljyn kuvottava haju. Sen kaiken kanssa on väsyttänyt. Väsyttänyt niin kuin raahaisi perässään säkkiä täynnä pieniä orgaanisia irtojäseniä, irti revittyjä kauriinjalkoja, jäniksenkäpäliä.
Huomaan maaliskuun menneen tässä kipusumussa. Pihoilla ja sivukujilla lainehtii vettä ja kirkasta loskaa. Vuotaakohan nahkasaappaan sauma, jos lammikkoon astuu, aprikoin ja teen tietä maalissäässä. Käyn kiskomassa yhden pyörätuolin irti sen upottua akseleitaan myöten sulavaan katuhankeen, enkä tiedä teitittelenkö siinä istujaa vai avustajaa yhteensä, mutta ehkä parempi tulkinnanvarainen poliittinen epäkorrektius kuin jättää koko ryhmä upoksiin. Ei tässä turhaan maastavetoa harjoitella, koska maasta voi vetää kaikenlaisia asioita, ihmisiä ja oman autonikin muutama viikko sitten. Pienillä valjailla voisi vetää kaupungin talotkin sulajokien tieltä ja siirtää kääntöpiirit, kuun ja maankamaran akselin matkalla kauppaan.
talking about little things
5 tuntia sitten
Tuon kivun arviointi on aika pain in the ass suorastaan. Ei oikein tiedä itkeäkö vai nauraa kun lukee joskun potilashjeita, joissa potilaita opastetaan diagnosoimaan itse itseään arvioimalla kivun voimakkuutta asteikolla 1-10... Siis voi jeesus miten tyhmä ihminen saa olla se joka on tuonkin systeeminen keksinyt! Ei tullut sitten mieleen, että voi olla hieman vaikea sanoa juuta tai jaata, kun ei kukaan voi tarjota mitään pitäviä vertailukohtia asteikon ääripäistä...
VastaaPoistaToivottavasti saat helpotusta kipuihisi pian.
No siis, nehän loppuivat siihen, kun menin päivystykseen viime keskiviikkona :) Sen jälkeen nukuin pitkät pitkät unet.
VastaaPoistaMuistojen aktivoituminen taas ei tee fyysisesti mitenkään kipeää, ne kudokset ovat parantuneet ja arpeutuneet vuosia sitten, mutta muistin ne taas ja sellainen on väsyttävää. Kipuherkkyys ja jatkuva kivun pelko oli varmasti lapsuuteni tärkein ja kaikkea muuta määrittävä kokemus. Sellaista on kipeä huomata, ja millaista kaniinien säkkiä sitä on vain raahannut mukanaan. Siihen ei auta mikään särkylääke.