sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Kinkkuna liikenteessä

Ei hyvää päivää näitä maaseudun kulmakuppiloita. Siskon karmea miesystävä yritti huutamalla pakkonaittaa minua juopolle, huomattavan ylipainoiselle ja ketjupolttavalle kaverilleen, josta olisi minulle kuulemma "älyllistä haastetta":

"ISTU TUOHON! NYT ET MEE MIHINKÄÄN ISTUT TUOHON JA JUTTELET KALEVIN KAA!"

"Joo, päivää."

"Ör mör öööölghkjjl mlmlööögh."

"Kuka? Kalevi? Joo, minä taidan lähteä tästä tanssimaan siskojen kanssa."

"Heei, äläö vielä mee, shä oot söpö. Anna mulleö minuutti aikaa."

"Joo, sovitaan minuutti."


Sitten lähdin tanssimaan ja olisin mieluusti pysynyt pois siitä seurueesta loppuillan, mutta vitun sisko tuli siihen jauhamaan, että "Mee nyt juttelemaan, se on kuulemma hirveen fiksu tyyppi. Minä sanoin siinä justiin, että Annikki on ollut niin paskassa suhteessa viimeksi, että voi voi ja heti siinä Tirppa sano, että tää Kalevi on just hyvä."

Koska olen idiootti, menin luvatusti juttelemaan minuutin, vaikka koko vanha ja lihava Kalevi kiinnosti suunnilleen yhtä paljon kuin täysi roskaämpäri.

"Noni, nyt on minuutti aikaa."

"Heei, mäö tarviin kaks minuuttii.. en mä osaa nyt sanoo mitään."

"No sussa on kaksi isoa miinusta jo heti alkuun: 1) sä poltat tupakkaa ja 2) sä oot huomattavan ylipainoinen."

"Mä on törkee."

hiljaisuus, jonka minä katkaisen

"No, harrastatko teatteria?"

"En."

"Entä luetko kenties kirjoja?"

"En."

"No harrastatko tieteitä?"

"En."

"Eli meillä ei oo todennäköisesti juuri mitään yhteistä."

"Shä oot nyt jotenkin toshi pelottava."
(justiinsa, että niin kauan en ole pelottava, kun pidän suuni kiinni ja sedät saa vähän vaikka taputella. Kyllä sitä nyt vaan pitää sanallisesti minun kanssa pärjätä.)

"Ai minä pelottava? Pitäähän sitä nyt jotain yhteistä olla, samanhenkistä seuraa etsiä, niin ei tarvitse myöhemmin vääntää mistään. Missäs oot sitten töissä?"


"Mä oon töissä. Samassa firmassa jo kymmenen vuotta."

"Jaa, minä en ole töissä minä opiskelen vielä. Teen varmaan lisensiaatin tutkinnon."

"Anteeks mitä?"

"Se on ylempi kuin maisteri, mutta alempi kuin tohtori."

"Siis häh, siis mitääh?"

kerron

"Miks sä tulit siihen?"

"no kun käskettiin."

"Mä oon vaan tämmömöm. Mut mä oon hieno ihmimöm."

"ANNIKKI ET VITTU LÄHE SIITÄ MIHINKÄÄN, ISTU ALAS!"


Kättelin Kalevin, kiitin ja poistuin takavasemmalle, ja päätin, että seuraavan kerran, kun Tirppa hankkii minulle väkipakolla älyllistä haastetta, kasvatan instant-selkärangan ja katson sitä pahalla silmällä. Ja siskollekin sellaisia terveisiä, että toista kertaa en suostu pakotettavaksi sellaisen "hyvän tyypin" kynsiin, joka ei kiinnostaisi siskoa itseäänkään edes pimeässä. En minä niin ruma ole, yksinäisyydestä nyt puhumattakaan.

Valomerkin jälkeen loistavat tilaisuudet iskivät jälleen. Lyhyt ja kalju, kierosilmäinen mies vaappui tykö ja katsoi toisella silmällä tissivakoa ja toisella silmällä jonnekin nenän tienoille, ja alkoi ensin ammua: "MUUUUU!". Kun se ei auttanut, kierosilmä tuli kuiskaamaan, että "Mä voin tulla mukaan, jos sä lähdet mun kaa vaikka vähän nussimaan, mutta jos et lähe, niin mä meen sitten kottiin." "Joo, ei kiitos."

6 kommenttia:

  1. Voi apua... Nyt juuri muistin miksi en ole käynyt aikohin anniskelupaikoissa.

    En minäkään tällaista apua tässä hiljattain peräänkuuluttanut, itse asiassa taidan tyytyä ihan omaan apuuni vain. :D

    VastaaPoista
  2. Anonyymi12/07/2008

    No huhhuh!

    Tuli ihan mieleen yhdet hirvipeijaiset vuosien takaa. Peräkylän pojat oli ottanut vähän rohkaisua ja voi helvetti mitä iskuryityksiä sitä sateli kaikilta "herkuilta". En ole sen jälkeen pahemmin viihtynyt missään paikassa, jossa on vaarana päihtyneet setämiehet.

    Mut siis, mistä noita oikein riittää?

    VastaaPoista
  3. Mitä tähän nyt sanois... =D

    VastaaPoista
  4. Joo, mitähän tähän nyt itsekään enää sanoisi. Ihan tuli taas huono omatunto, miten sitä näin fasistisena nuorena naisena tuli oltua torjuva ATM:lle, tai sit ei.

    Ehdottomasti oli illan parasta se auttavaisen naittajan huutaminen ja kiroilu.

    Vois varmaan jo etukäteen arvata, että ne "älylliset haasteet" eivät jää peräkylälle harrastamaan ryyppäämistä, vaan siirtävät aivonsa jo ennen liuotus-vaihetta jonnekin avarammille maille.

    Nykyajan kasvattaja! Kasvatatko sinäkin törppöä peräkylälle? Lopeta heti.

    VastaaPoista
  5. Kalevi ei ole kovin kulturelli, mutta jospa hän on kiltti lapsille :)

    VastaaPoista
  6. No juu, voin harkita Kalevia lapsenvahdiksi, jos se jättää röökit ja kaljat kotiin siksi kerraksi. :P

    VastaaPoista