Tänään laalettiin aatossa siskon kanssa Kaija Koota savoksi, matkan ratoksi:
"Juokse sinne missee on viileetä
siellä uamor nuolella tähtee
Hei, ei ei, en sitä salloo,
näillä teellä loppuu palloo,
tinavirsuni on sulloo luavoo.
Tule, tule siis ennen uamua
et tiältä muute ennää löövä mua
kun aarinko nousoo on pakko liikkuva
tämä poloku sut loppuun käyttee
sen pinta värreilöö
kaikj kangastukselta näyttee
ja ilima syttyy tulleen
pojan tinavirsuisen
mistee löotäsiä sää sen, tyttö tinavirsuinen"
Kärsimystä teillekki.
Tampereen kodissa oli kasa laskuja ja lehtiä lattialla. Kukat oli hengissä (kiitokset veljelle ja veljen emännälle). Jääkaapissa on jotain mörköjä.
Jospa sitä huomenna ostaisi uuden takin. Ja ehkä kengät. Ja kävisi katsomassa koiranpentuja.
around this time every year
14 tuntia sitten
Onneksi ei kuulunut säveltä. :D
VastaaPoistaMitä, missä on koiranpentuja?
Olkaa hyvät. Hortenssias pukkas jotain kivaa sieltä varresta, jote eiköhän se seurastasi villiinny. Ja pikkupirukin oli kasvattanu sen kukkasen :) Elämää Annikkilassa vaikkei Annikki paikalla olisikaan.
VastaaPoistaOn se kamala kieli tuo savo. Toista se on häme.
VastaaPoistaVarsinkin toista on häme.
VastaaPoista