lauantaita

Näin unta sotaleikistä. Minun ryhmällä oli harvinaisen huono katapultti, jossa oli vain yksi kivi, joka ei lentänyt kuin neljän metrin päähän. Yritin saada toisia hyökkäämään miekoin vihollislinnoitukseen, mutta eivät ne viitsineet. Joten vedin katapultin muurin vierelle, laukaisin sen kytyisen kiven ja hyökkäsin yksin: kaappasin vihollisen ainoat nuotiopuut vasemmalla kädellä ja sivalsin hengiltä naispuolisen puolustajan oikealla kädellä. Muille se oli edelleen peli, mutta minä tiesin, että se oli totta.

Siihen loppui unen hieno ja syvällinen osuus. Loppu-unen aikana tungin kummallisen pystysuoran putken läpi eriskummallisia tyyppejä sukellusveneeseen: koiran ja varsan ja kääpiön ja sukellusveneryhmän...

--

Vuokraisäntä kävi mittaamassa lattiat uutta muovimattoa varten. Pintaremontti ehtii ehkä juuri ja juuri tyttöjenillaksi tai siirtyy sen jälkeen. Olisihan se hienoa, kun vihdoin saisi kaikki tavarat paikoilleen ja jopa kirjat kirjahyllyyn - vieläpä niin, että vieraatkin näkisivät. Saas nähdä. Ei minun kannata repiä stressiä siitäkään.

Strategisesti siivosin pikavauhtia ennen arvon omistajapariskunnan tuloa, ja asettelin muutaman piirroksen työpöydälle - eihän tee ollenkaan huonoa tekeytyä taiteelliseksi nuoreksi sen kamalan vuokrakommelluksen jälkeen.

Puh, mutta nyt taidan kipsuttaa kauppaan ostamaan aikuisten juomaa ennen iltaa. Sainkin seuraa kaupungille, joten kotona mököttäminen saa riittää. :)