sunnuntai 20. huhtikuuta 2008

Hei naiset



Olen tässä keväällä lanseerannut elämääni kukkapäivän. Koska en osta karkkia/suklaata/jne juuri koskaan, laitan namirahat kerran viikossa kukkiin. Sen viikon ne suurinpiirtein elävätkin leikkokukkina ja asunnossa leijailee viehko tuoksu.

Halpaa ja hyvää mielelle. Suosittelen kokeilemaan. :)

Maaliskuussa kotona oli aina tuoreita tulppaaneja, pääsiäisen aikaan narsisseja ja nyt on neilikka-aika. En erityisemmin pidä ruusuista, jotka on liialla käytöllä pilattu mauttomiksi, ja toivon hartaasti, etten joudu niitä jokin hätäpäivä ostamaan, jos ei ole muita tarjolla. Toisaalta uusi koti on niin paljon keskeisemmällä paikalla, että kukat saa vaikka stockalta, joten ei tarvitse tyytyä lähi-K-kaupan tarjouskukkiin.

9 kommenttia:

  1. Ideasi on erinomainen. :) Pistän korvan taakse.

    Minä kuulun siihen ikäpolveen, joka muistaa neilikat ensisijaisesti hautajaiskukkina, koska lapsuudessani ruusut olivat harvinaisia. Yritän kitkeä itsestäni mokoman fiksaation, sillä neilikathan ovat oikeastaan aika kauniita, _melkein_ kuin pioneja.

    Pidän pioneista ja ruusuista. Tulppaanit ovat ihania. Värilijat ja miksei valkoisetkin liljat ovat kauniita.

    Pidän myös luonnonkukista ja puunoksista maljakossa, mutta meillä on aika monta heinänuhanenää, jos tuon heiniä sisään. Myös minä kuulun tähän joukkoon. Niinpä olen antanut kukkien kasvaa kedolla ja puiden pitää oksansa.

    VastaaPoista
  2. Varoitan olemaan ostamatta kukkia Stockalta. Toistan: älä osta kukkia Stockalta.
    Ne eivät aukea, vaan kuolevat sellaisina kuin ne kaupasta ostettuna olivat. MOT.

    :D

    VastaaPoista
  3. Celia,

    minulla on myös vähän antipatioita neilikoita kohtaan, koska ne eivät olleet lapsuudessani kerrottuja(ainakaan meidän kyläkukkakaupassa) ja ne olivat silloin jotenkin ikävän värisiäkin hailakkeita, mutta olen alkanut nyt vähän totuttautumaan niihin.

    Ruusuista menee valkoiset ja vaaleanpunaiset isoilla kukilla ja pitkillä varsilla, mutta muuten ne kyllä tökkii.

    tiina,

    en usko, ennen kuin ainakin toisen kerran kokeilen :)

    (ja kai siinä main on jossain kukkakauppakin...)

    VastaaPoista
  4. Pian saa kukkia pihaltakin. Tai pihoilta. Satunnaisen kukkapenkkiorvokin tai tienpenkan koiranruusun kotiin kärräämisessä on jonkinlaista metsästämisen riemua.

    (Minä ostan suklaata. Mutta ehkä joskus voisi laittaa jokusen euron kukkiinkin.)

    VastaaPoista
  5. Niinpä, poiminkin pikkutyttönä tulppaanit mummon kukkapenkistä ja vein ne äidilleni (jonka anoppi ko. mummo oli). Tuli aika paljon toruja, joten vahingosta viisastuneena en riivi enää toisten kukkapenkkejä. :D

    VastaaPoista
  6. Mä tunnen nyt itseni ihan kauheaksi pilkunviilaajaksi, mutta kun on pakko kysyä jos ei tiedä.
    Siis mitä tarkoittaa, että neilikat eivät olleet "kerrottuja"? Onko tuo jotain hortonomi- vai itä-murretta taas? :)

    VastaaPoista
  7. tää on nyt sitä kukkaiskieltä :)

    Kukassa voi olla terälehdet vain yhdessä kerroksessa esim. päivänkakkarassa on näin, tai sitten terälehtiä voi olla kerrottuna siis monessa kerroksessa esim. pioni. Jotkut lajikkeet ovat sitten kerrottu jalostamalla, ja näin on saatu sitten kerrottuja neilikoita ja tulppaaneja, joissa on terälehdet kuin ruusuissa.

    (oikeastaan minun sivuhaaveena lapsena oli kukkakauppias :P )

    VastaaPoista
  8. Jännä, ettei Tiina ollut törmännyt tuohon sanaan. Tosin vanhempani ovat aika viherpeukaloita, että ehkä olen vain siksi oppinut hortonomisanastoa.

    Minulla muuten oli lapsena jokin ihme inho pioneja kohtaan. Taisin ajatella, että ne ovat ruusun matkijoita ja koska ne olivat erilaisia kuin ruusut, näyttivät ne tietysti oudoilta eli rumilta. Nykyään tykkään niistä. *huh*

    Ruusut ovat kyllä aika kuluneita. Tykkääkö Annikki muuten villeistä ruusuista? Vaikka ovat nekin aika kuluneita.

    Niijoo, miksi kukat ovat naisten juttu? Olen vissiin ihan mies, kun en näin aikuisena enää jaksa innostua...

    VastaaPoista
  9. Eevan pitää nyt vain löytää sisäinen tyttöytensä :)

    Sinähän olet fyysikko, eihän silloin tarvitse edes kysyä, että "olen vissiin ihan mies". Kai me kaikki ollaan enemmän tai vähemmän sinne "miehiseen" päin kallellaan.

    Sitä, miksi kukat ovat naisten juttu, pitää varmaan kysyä joltain naistutkijalta, siltä varmaan tulisi joku syväluotaava näkemys asiaan. Minulle riittää, että ne ovat kauniita.

    VastaaPoista