Minä taidan ihan oikeesti olla joku vitun nainen. Tai mistäs minä miesten tunne-elämästä mitään tiedän, mutta omani on vaihdellut tänään:
1) innostus
2) harmistus
3) ärtymys
4) urpoilu
5) huono omatunto
6) urpoilu
7) innostus
ja
8) loputon kyllästyminen itseeni
Missä on vanha kunnon välinpitämättömyys?
something says broken record...
No eniveis, siirrymme uutisissa sosiaalipornoon:
Heräsin. Ja sit kului joitakin tunteja. Sitten taisin käydä suihkussa. Sitten kului lisää aikaa. Sitten minua alkoi kuin halolla lyötynä heikottaa, oksettaa ja pyörryttää. Sittenpä huomasin, etten ollut syönyt mitään koko päivänä, enkä edellisenäkään päivänä ja jääkaappikin oli tyhjänä. Siinä vaiheessa oli hieman tuskallista lähteä kauppaan, joten meninkin sänkyyn makaamaan. Pahimman pyörrytyksen mentyä ohi, puin vain lenkkarit jalkaan ja takin päälle ja lähdin hoipertelemaan keskustaan.
Ruokakauppa on aina hyvä valinta nälissään. Raahasin täyteen ahdettua kassia Stockan aulassa koti mielessä, kun haukansilmäni tarkentuivat pahaa-aavistamattomaan pariin: Minja ja Mimmuhan ne siinä. Puolikuolleena hyvästä ruokahuollostani rääkäisin iloisen tervehdyksen: "Mitäs bloggaajia täällä pyörii??", kättelin molemmat esittäytyen Annikiksi ja jatkoin matkaa suorinta tietä ovelle selittäen kuolevani nälkään. No mutta sehän oli totuus. Jälkeen jäi katsomaan vain kaksi ihmettelevää silmäparia: Annikki had left the building.
Kotona vedin pahinpaan hätään kolme riisipiirakkaa suoraan pussista, minkä jälkeen ryömin takaisin sänkyyn toipumaan. Makasin tajuttomana noin tunnin tai puoli, kunnes sain silmäni auki uudestaan ja jaksoin laittaa ihan oikeaa ruokaa.
Siis voi jumalauta tätä avutonta elämää...
Terkkuja vaan tytöille.
--
PS. Päätösjakso Roomastakin on ensi viikolla. Olen ihan murtunut. Miks se nyt loppuu??
torjuttu
6 tuntia sitten
