Tänään näin leskenlehtiä. Ne ovat jääneet niin kovin pieniksi, vaikka kauan sitten ne olivat suuria kuin auringot. Silloin pienikin puro oli houkutteleva taikavirta ja iltapäivät kuluivat heinätöyräillä kyykyssä seuraten, miten kylmät sulavedet hyppivät kivien yli ja oksien välistä. Pajukosta siilautui kapeita varjoja veden pintaan, ja niiden välissä läikehti kevätvaloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti