sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Ilman mitään erityistä syytä en saa unta. Aika mataa ja kaikki vaatteet hankaavat ja kiertyvät väärin, peitto on huonosti ja tyyny tyhmästi. Kirjaa lukiessa siihen väsyy. Yö on vielä talviyö: musta ja mykkä. Liikenne moottoritiellä ei taukoa koskaan, vain harvenee pikkutunneilla. Joskus herään tavarajunan jyrinään, se kertautuu korkeassa talossa ja aivan pari sekuntia ei tiedä, miksi on herännyt, ennen kuin huomaa hytisevänsä ihan pikkiriikkisen kuin 80-luvun kirkkaanväriset hyytelöt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti