tiistai 2. kesäkuuta 2015

Ikkunasta näkee suoraan järvelle. Veden pinta heijastelee säätä ja valoa: tänään järvi on helmiäisen sininen, vähäkin valo taivaanrannasta kertautuu sen peilissä. Vastarannalla kulkee moottoritie ja junarata. Katselen iltaisin ohikulkevia rekkoja ja valaistuja pitkiä junia, niiden luotisuoraa kulkua milloin pohjoiseen, milloin etelään. Kaukaisen äänettömän liikkeen ja rauhallisen veden yhdistelmässä on jotakin hypnoottista, näkymässä on kaikki tasapainossa maan ja taivaan välillä.

2 kommenttia:

  1. Osaat käyttää sanoja niin että lukijakin alkaa nähdä enemmän kuin samassa maisemassa muuten näkisi.

    Minä olen nähnyt tänään vain sadetta, sadetta, sadetta. Ja mustia pilviä taivaalla.

    VastaaPoista
  2. Tänään kova puhuri piirtää mustaa viivaa järveen työntäessään vettä vastakarvaan. Nurkissa ulisee.

    VastaaPoista