Eilisen rankkasateen jälkeen ilma vajuu lämpimänä ja matalalla kuin metsäinen malja, täynnä uusien lehtien ja kostean mullan tuoksua. Pörrökorvaiset hyönteiset eivät vielä ole kuorituneet, joten ovea voi vielä pitää pitkälle pimeään auki ja kuunnella pellille ripsivää sadetta ja väsymättömiä lintuja. Työhuoneeni ikkunasta näkyy toisen siiven tiiliseinä, mutta kotona ympärillä on junaradan metsikkö ja pieni unelmoiva lampi.
Pörrökorvaiset hyönteiset? En ole kyllä ikinä nähny, vaan ilmottele, voin ehkä auttaa. Vaan mullaki on ajoittain melko pörröset korvat, vanhuus. :P
VastaaPoistaVoi miten kaunista!
VastaaPoistaShkval,
VastaaPoistaen tiedä, mitä ihmeen hyttysiä ne mahtavat olla, mutta ne näyttävät lähinnä itikoilta, mutta niillä on suuret tuntosarvet, joissa on pörrökarvoja ja ne inisevät korkealla äänellä. valon perässä lentävät ikkunoista sisälle.
Liisu,
hajut on parhaita. Vanhoissa kirjoissa tuoksuu kuulemma mm. bentsaldehydi, vanilliini, etyylibentseeni ja tolueeni sekä 2-etyyliheksanoli. Jos jossakin on hajujen kirjasto, niin kävisin siellä varmasti.
Surviaissääski?
VastaaPoistaKatso kuva!
PoistaTod näk! Hahaa, nyt tiedän, mikä se on. Se on todella ärsyttävä hyttynen.
PoistaSURVIAISTEN TANSSI
VastaaPoistaArmias oli päivä meille
aallon alla syntyneille,
jotka toukan-tunnostaan
ilmaan nous iloitsemaan.
Surviaisten tanssin tahti
kesti kyllin, läikkyi lahti
kaunis, mutta kätkien
luiset leuat ahvenen.
Lämmin sää, ja siinä siivekkäät
villit, meitä nälkäisemmät näät:
Pääskynen ja västäräkki
saattoi antaa aivan äkki-
lähdön tästä
liidännästä
pienen päivän kestävästä,
joka on totta huimimpaa
vaikkei varsin painavaa.
Surviaista olla ei saa.
Silti tanssillansa veisaa
hänkin, kunnes riemustaan
aivan ilman aikojaan
kuolemalle korjataan.
Aaro Hellaakoski