vanhan maailman lokakuu
pitkän pimeän saavuttua on tapahtunut vain hyvin vähän. seison tässä ja tuollakin. olen istunut. katselen kajastusta, jota ei ole. kaduilla tulee vastaan itkeviä ihmisiä. silmät kiiltävät, nenän vieri punertaa, päät painuvat, hartiat ovat lysyyn lyödyt. hälinään piiloutuneet näkyvät nyt tässä pysähdyksessä. heitä on paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti