tiistai 8. kesäkuuta 2010

4.

17.10

Tänne olin vääjäämättä tulossa. Luulen, että on sama, mistä risteyksestä käännyin ja otinko suunnan etelään vai itään vai kenties kuun suuntaan aina iltaisin, koska tämä kaupunki tämä paikka tämä ranta tämä metsä odotti matkan varrella. En usko "olisi pitänyt" -loruihin, ne ovat painajaisia tai aaveita, helposti soljuvat huulilta, mutta eivät irtoa, niissä on väkäset. Kannattaa pitää sormensa erossa niistä ja omasta kurkustaan. Silitä joskus kämmenselkääsi ja katso, kuinka se vanhenee ja vaihtaa väriä punertavasta kylmään siniseen. Siinä on sormille paikka.


--
(vastauksena uuden kesähaasteblogin ensimmäiseen haasteeseen)

3 kommenttia:

  1. Alku viittaa ehkä enemmän pitkään proosaan, klassinen päähenkilö tuulen heiluteltavana, hyvää epäröintiä. Loppu sitten "postikorttimaisempi".

    Yritin ängetä artesokkaan itsekin, mutta loota herjaa target-komennosta. Miten sait linkin hoidettua?

    (grave)

    VastaaPoista
  2. hööm, tein linkin blogin kirjoitusosiossa ja kopioin sieltä html-puolelta. etten tee kirjoitusvirheitä ja sitten se linkki ei toimi.

    Olen miettinyt sitä, etä miten postikorttimainen tekstin pitää olla, jos sen laittaa postikorttiin. Sitten ajattelin, että tila on rajattu, ei tyyli välttämättä. Minusta kun alku on postikorttimaisempi kuin keskikohta ja loppu. :) siinä sentään mainitaan paikka, loppu on ihan höpertelyä.

    (shneshem - aivastuskoti)

    VastaaPoista
  3. Ai niin, kävin lainaamassa sen Jakutian. Kirjaston pääte ei ollut kovin avulias, se sanoi, että aikuisten osastolla ja ehdin kiertää proosahyllyt ja novellit, ennen kuin menin katsomaan runohyllystä.

    Ens kerralla pitää kyllä varoittaa, jos teos sisältää venäläistä romantiikkaa, meinasi mennä silmät kieroon ostejekeista ja hulluista uzbekeista - en pidä venäläisestä kulttuurista ja kielestä juuri yhtään, karvahatut ja vodkat on niin masentavia. Mutta muuten ei ole valitettavaa, hyvää kieltä, ja olen itsekin luvannut lähteä serkun kanssa junalla Mongoliaan, ja jos olisin runoilija, repisen sellaisesta transuralista kaiken irti. luuydintä myöten, niin sanotusti.

    VastaaPoista