sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Postikortteja pimeästä (2)

16.9

Täällä ihmiset ovat vääntyneet kummallisiin asentoihin, nivelissä on jotakin outoa. Huomasin itsekin eräänä iltapäivänä, että roikuin sängystä pää alaspäin, veri pakkautui silmien taakse, ja valuin. Ensin kopsahti pää lattiaan ja sitten seurasi loput myttynä perässä. Tungin pään sängyn alle. Jäin odottamaan sitä jotakin, joka tulee vasta monta vuotta myöhemmin. ehkä lautumia.

3 kommenttia:

  1. Tämän kirjoittajan voisin kuvitella olevan jossakin tietyntyyppisessä sairaalassa. Toisaalta yhtä hyvin omissa harhoissa.

    Nämä sinun postikortit ovat ihan mielettömiä - sanan jokaisessa merkityksessä. Mutta siis hyvällä tavalla, tykkään.

    Anna minulle osoitteesi (vaikka naamiksen privalla), niin lähetän sinulle kortin - siis ihan oikeasti! Rakastan lähettää kortteja paitsi merkkipäivinä ja -juhlina, sillä silloin tulee ahi siitä, että on pakko.

    VastaaPoista
  2. pragmaattisia tulkintoja :)

    unohdin jo, että ajattelin käyttää pieniä kirjaimia. noo, voihan se vaihdella. unohdin päiväyksenkin.

    jee, kortti, kiitos!

    VastaaPoista
  3. Tarkkaile postiasi ;)

    VastaaPoista