lauantai 17. maaliskuuta 2012

Valvon pitkään, ja väsyn niin, että maailma mustenee. Huomaan, että tarvitsisin hiljaiseloa ainakin viikon verran.

Kaikki syntyvät keväisin, kakkua on joka toinen päivä ja keskiviikkona kiipesimme puuhun, ajoimme linja-autolla keskelle ei-mitään ja kävelimme kirpeässä pakkasessa ilmapallojen kanssa. Mitä enemmän hulinoin, sitä synkemmäksi muutun. Eilisen ensi-iltanäytöksen jälkeen tunsin raahaavani liejua ja rojua perässäni. Aivan kuin nauraminen maksaisi enemmän kuin mihin minulls on varaa. Kääriydyin pimeääni nukkumaan, ja herätessä maailma on harmaa.

31 kommenttia:

  1. Mun on tehnyt ihan hirveästi mieli kakkua tässä viime aikoina, mutta en tunne ketään, kuka olisi syntynyt keväällä! Mun kaikki tuttuni on syntyneet syksyllä. Silloin n. 9 kuukautta joulusta/uudesta vuodesta eteenpäin.

    VastaaPoista
  2. Tunnethan sinä minut. Täällä päin kaikki syntyvät helmi-, maaliskuussa, 9kk juhannuksesta tai toukokuun lämpimistä päivistä.

    Onneksi ei tarvitse enää syödä kakkua. Alkoi tulla jo korvista ulos.

    VastaaPoista
  3. Totta, mutta sä et ole kakunsyöntietäisyydellä. :)

    VastaaPoista
  4. Rahalla saa ja hevosella pääsee.

    Eikö teillä ole siellä kunnon hyvää kakkukahvilaa, voisitte käydä tiistaina syömässä etänä synttärikakut jossakin - niin ois ainakin hyvä (teko)syy.

    VastaaPoista
  5. Kauheen hyvä idea!

    VastaaPoista
  6. Hahaa, taidan käyttää itsekin etäkakkumahdollisuutta kesällä, jos en lähikakulle pääse. Koska kesällä ei niitä kakkumahdollisuuksia ihan niin paljoa ole. :)

    Noo, saattaahan se olla, että käyn kuitenkin tiistaina jonkun ihan pienen suklaakakun ostamassa. Nyt oon kuitenkin vasta syönyt tuorejuustokakkua, Poutapäivää, aprikoosikakkua ja kinuskikakkua. Siitä puuttuu vielä muutama maku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, ja söin myös punajuuri-sacheria, mutta sitä ei lasketa suklaakakuksi, koska se on melkein terveysruokaa.

      Poista
  7. Niin, ja jos menisit naimisiin, esimerkiksi minun kanssa, saataisiin syödä 1/2ksi hääkakku. (Ja sen jälkeen saisit viettää "hiljaiseloa ainakin viikon verran".

    VastaaPoista
  8. Äläkä nyt, kultaseni - tai ainakin tuleva sellainen - hermostu. Tulen matkalta, se meni kohtuu hyvin, ajattelin, että nyt kulautan kurkkuuni pullollisen kuohuviiniä. (Tämä on "Cristalino", halpaa... mutta onneksi myös pahaa.)

    Ps. Annikki. Matkalukemisenani minulla oli Waltarin "Fine van Brooklyn". Meinasin hurmaantua - tai mitä minä tässä väistelen: hurmaannuin Waltarin lempeään, hienosyiseen ironiaan. Voi Kertoja Parkaa... eli Waltaria itse, joka tarinan kertoo! (Aivan kivaa.)

    VastaaPoista
  9. Niin... ei Kobenhagkaan ole niin kuin ennen. Ja miksi olisi, ei Sinuakaan silloin vielä ollut.

    Tämä nyt oli, täytyy myöntää, aika kehnoa satiiria. Mutta... hukkasi Tuhkimokin Anttilasta ostamansa lasisandaalin ja saa nyt etsiä uutta BB-kaveria, joka on sitoutunut kokkaamaan.
    Tarkoitan, kun nykyisin avaa television, ei niitä ohjelmia halua katsoa mitä sieltä tulee.

    Kuka nykyisin lukee enää romaaneja? Runojahan ei ketkään ole lukeneet ennenkään. (Paitsi toiset runoilijat.)

    VastaaPoista
  10. Vaikka kuka lukee romaaneja. Tosin minä luen nyt tenttiin. Ostin L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeenvaihdon, mutta ehkä sille on aikaa ensi viikolla vasta.

    Tänään oli minun syntymäpäivä. Valitettavasti, kun aamulla käyn raapustamassa yhden tentin, saan lukea siihen samaan syssyyn jo toiseen tenttiin, jota riipustelen ensi viikolla. Sitten taitaakin olla jo kevät.

    Hiljaiselolla tarkoitat varmaan romaanien lukemista tohvelit jalassa. Arvaan.

    VastaaPoista
  11. Totta kai, Annikki, jos olisin osannut toivottaa Sinulle paremmat synttäritoivotukset, olisin niin tehnyt. En osannut.

    Nyt tietysti toivon että saat tenteistäsi vakuuttavia tuloksia.

    Ps. Hiljaiseloa Clichyssä (Henry Miller) ei tarkoita "tohveleita jaloissa". Enempi ne "pyörivät"... ei vaineskaan. Henry Miller oli hyvin hillitty moralisti, siksi hän kirjoitti niin "rivosti"... hän kuvitteli. Tämänhän käsittää jokainen joka häntä lukee. En ole mitenkään hänen fani. Minusta vaan oli kiva - siihen aikaan, kun ei muitakaan ollut - että hän oli. (Se metafysiikka ja muu epäilytti, ei hänen seksuaalisuutensa.)

    VastaaPoista
  12. Ai niin, kuulut sukupolveen joka ei (välttämättä) tiedä edes KUKA Henry Miller oli? No, hän kirjoitti (mukamas) ÄÄRIMMÄISEN RIVOJA tekstejä, hyviä romaaneja, ja vapautti sillä meidät monet (pikku runkkarit) käsittämään että... Suomessakin ensimmäinen kirjasota syttyi tästä Saarikosken "Kravun kääntöpiiristä". Aika oli erilainen kuin nyt. (Jos olisin ironikko sanoisin että "siistimpi".) Siihen aikaan yksinäiset naiset, tai naisparitkaan, eivät saaneet mennä ravintolaan. (Koska he olivat huoria.) Miehilläkin piti olla pikkutakki ja kravatti. Jos joi yli 3 pullollista olutta, piti välillä syödä voileipä... Voi vitsi, teidän ikäpolvi ei edes pysty kuvittelemaan missä mikä-mikä-maassa silloin elettiin! Se oli Parodiaa. (Julmaa, ja pysyvää, sellaista.)

    Ps. Tosin Neuvostoliitossa oli viimeistelty skitsofreniaksi.

    VastaaPoista
  13. Kirjoitin liian nopeasti:
    Saarikoski käänsi Kravun Kääntöpiirin. Häntä syytettiin siitä, ei se hänen kirjansa ollut.
    Eivätkä naiset, ainakin jos heitä oli kaksi, välttämättä huoria olleet: mutta potentiaalisia sellaisia he kumminkin olivat.
    Miksi he muuten kapakkaan haluaisivat?

    VastaaPoista
  14. Olen katsonut elokuvan Henry & June, vaikka enemmän se kertoi Anaïs Ninistä kuin Henrystä tai Junesta. Ei tarvitse lukea silloin kirjoja. Muuten en varmasti tietäisikään, paitsi vanhemmilla on hyllyssä Milleriä. Hihittelin sen paatokselle teini-ikäisenä, kun vilkaisin sisältöä. Hahhaa.

    En ole tänä vuonna oikein tehnyt tästä syntymäpäivästä täällä blogissa niin numeroa, vaikka täytin hienot pyöreät. Tai ehkä juuri siksi.

    Tentti taitaa siirtyä kyllä nyt uusintapäivään, kun meni kukkumiseksi, mutta ei se haittaa, hyvä arvosana sieltä sitten tulee, kivempi on nukkua. Nessun dorma.

    VastaaPoista
  15. Kuulepas, hihittelijä, Lumiukko ja numero 8 ovat pyöreitä. Sinä olet, beibi bieni, korkeintaan seksikäs. (Ja lopeta nyt tuo hihittelysi.)
    Ps. Tästä mä en pääse eroon. http://www.youtube.com/watch?v=829K_B6SLAs

    Soitan kontrabassoa.

    VastaaPoista
  16. Ei elämä ole ollenkaan kummallinen juttu. Kysy vaikka Rauno Räsäseltä. Tai Derridalta. Tai keltä tahansa.

    (Vittu kun mua vituttaa ihmiset jotka tekevät elämästä vaikeampaa kuin mitä se on. Ja väittävät sitä sitten filosofiaksi. Ei se ole. Elämä on tällaista, muuten vaan, ja vaikeaa.)

    Nyt olen kyllä humaltunut.

    VastaaPoista
  17. Kyllä nollatkin ovat aika soikeita.

    Koiran vuonna syntyneenä tietysti kaikenlainen koirana kohtelu ja päälle tallominen on sydäntä lähellä, mutta kyllähän minun ikäpolvelle koiran uljaus, uskollisuus ja rohkeus se juttu:

    http://www.youtube.com/watch?v=TeiYAs_gNP8

    Kuole, Akakabuto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän, ymmärrän. Ja se, että koirat ovat sosiaalisia, ei se mikään etikettivirhe ole - kummallekaan osapuolelle. Samaa sosiaalisuutta olen odottanut kissoilta. Noin x2 vuotta. Turhaan. Diggaan silti niitä, ei minulla mitään koiriakaan vastaan ole. Jos ne eivät hauku. (Eli Louskuta.) Kissat vaan tuijottavat, että mitä sää nyt meinaat tehdä... Heille se on sinällään saman tekevää.

      Poista
    2. Miksi kissalta pitäisi odottaa samaa sosiaalisuutta? (ihan oikeasti en pidä koirista, ne on sellaisia reuhakkaita elukoita)

      Tahtoisit vain ajatella, että kissa on välinpitämätön. Kyllähän kissan saa innostumaan, kun avaa jääkaapin ja nostaa sieltä kinkkupaketin. Sitten voi kissan kanssa istua sohvalla, kummallakin on oma tyyny, ja siinä sitä sitten ollaan. Täydellisessä harmoniassa.

      Poista
    3. Sanot tuolla vähän ylempänä että "nollatkin ovat soikeita". Kyllä minä sen tiedän. Yksi sellainen Sinulla on pitsipöksyjesikin alla, ja siinä on tavuviiva myös...

      Anteeksi, kauheesti Anteeksi. Nyt meni kyllä minun juttuni reelingin alapuolelle. - Menee tämä kuohuviini näemmä päähän? (ja jalkoihin. niihin kaikkiin.)

      Poista
    4. Eikös se vittukeskustelu ollut tuolla Iinekselän puolella. Saa kyllä oikein paljon mielikuvitusta käyttää, jos siinä aikoo nollan nähdä.

      Mutta mitä omiin pitsipöksyihisi tulee, niin vilkaisepa kivespussin alapuolelle, siinä menee sellainen suora pigmenttiviiva keskellä. Se on se kohta, joka sinulla on kuroutunut sikiökaudella umpeen, ja jos olisit ollut tyttö, niin se olisi jäänyt auki. Sama anatominen lähtökohta kaikilla on, joten sinullakin on ihan oma hilloviiva. Ajatteles moista.

      Poista
    5. Ajattelen.

      Poista
    6. Olen kyllä aikaisemminkin huomannut että minut, sanomiseni ja tarkoitusperäni ymmärretään väärin. Syy on minun. Mutta en sille enempää mahda.

      Pahoittelen pahaa mieltäsi.

      Poista
    7. Ei minulla ole paha mieli, sinä ymmärrät nyt väärin. En ehkä tahdo keskustella alushousuistani, mutta ei minulle niiden mainitsemisesta paha mieli tule. Kunhan vain käänsin roolit toisin päin, maailmaan, jossa Mikolla on pitsipöksyt. Se on minusta ihan iloinen mielikuva.

      Enkä suinkaan ole hihitellyt Millerille sen takia, etten kestä rumia sanoja, minusta vaan sellainen rivo paatos on vähän koomista.

      Poista
    8. No, nyt minä ymmärrän asiat toisin päin. Eli, ehkä oikein?

      En ole koskaan väittänyt että olisin älykäs. Nokkela minä olen, sen minä tiedän, siihen tarvitaan sylikaupalla vähemmän älyä kuin asioiden paikoille panemiseen.

      Minä luulin, ihan oikeasti, että suutuit minuun! Säikähdin.

      Poista
    9. Noo, sovitaan, että sitten kun olen suuttunut, niin ilmoitan siitä siten, että "Nyt Mikko olen suuttunut sinulle.".

      Normitylytystä ei lasketa! Koska silloin en ole suuttunut.

      Poista
    10. Anna sitten Pusu !

      Poista
  18. Minä nyt pidän kissoja niin myyttisinä Olioina että odotan myös niiltä korrektia käyttäytymistä. Ehkä Turhaan. (Taidan olla ex-egyptiläinen? tai sumerilainen?) Silloin kun mulla viimeksi oli kissa niin se soitteli mun lankapuhelimella - varmaan toisille kissoille; minä ne laskut kumminkin sain maksaa. Sekin mua välillä hermostutti kun se aina nappas Hesarin ennen kun ehdin... vaikka ei se siitä lukenut kuin sarjakuvat. Ja kuolinilmoitukset; niitä se tutki tarkkaavaisesti. (Näin, kun itse tutkin syrjäsilmällä sitä tarkkaavaisesti, että se mutusteli niitä jäähyväisvärssyjä... yritti kai, kissa parka, saada niitä sopimaan omaan suuhunsa.) Oli se aika veikeä veijari! Söi hiirenmaksaa ja verilettuja ja graavia silakoita ja Tervaleijonia. (Viimeksi mainittuja kylläkin vähän tuhahdellen.)

    VastaaPoista
  19. Jos joskus hankkisin koiran, joka on aika epätodennäköistä (mutta mahdollista silti), se olisi kaukasialainen paimenkoira. Siksi. Että se on niin kiltti. Ja mitkään muut koirat eivät mahda sille mitään, ei edes Irlannin susikoirat. Se on ainoa koira joka käy edestä päin karhunkin kimppuun - tosin itselle tuhoisin seurauksin. (Karhu on sentään karhu. Vaikka ei olisi edes Jääkarhu.) Kumminkin, kaukasialainen paimenkoira on (ällöttävän) uskollinen veijari. Eikä pelkää ketään, ei edes Aira Samulinia.

    VastaaPoista
  20. Kirjoittaja ei muuten ollut Miller vaan Mykle.

    VastaaPoista