perjantai 24. helmikuuta 2012

Tänään olen leikkinyt. Tein spagaatin ja lähes täydellisen sillan, ja miehet näyttivät hurjia temppuja ja akrobaattisia sarjoja. Huusimme "Vau!" ja nauroimme vain. Yritimme toistemme erikoistaitoja, eikä kukaan osannut sitä, mitä yksi.

Siltaa en ole kokeillut moneen vuoteen, mutta päätin yrittää. Nostin hartiat maasta, ojensin kädet suoriksi ja aloin ojentaa polvia. Ruoto venyi. Okahaarakkeet napsuivat yhteen kuin hammasrattaat nak nak nak. Mietin kaikkea, minkä pitää antaa periksi, että voi taipua. En tavoittanut sitä, ja taivuin.

Yhteen liikkeeseen olisin tarvinnut jokaisen ojentajalihaksen saumatonta yhteistyötä, jota ei ole olemassa. Pinnistelin itseäni kasaan, mutta mikään ei totellut. Polte levisi pitkin selkää siipimäisenä ja symmetrisenä, puristuin itseni välissä litteäksi. Tunsin pelkkää tyhjää ja pimeää.

7 kommenttia:

  1. Tiedätkö, sirkusprinsessani, että kun ihminen ottaa askeleen, 54 hänen lihastaan aktivoituu?
    Se on mielestäni paljon.

    VastaaPoista
  2. Enpäs tiennyt, mutta en ihmettele. Pelkkä yhdellä jalalla seisominen aktivoi koko lantion, ettei asento romahda. Pystyasentoon nouseminen on ollut suuri mullistus, johon tarvittiin takapuolen kasvu muhkeaksi massaksi pitämään asentoa yllä ja selkä jalkojen päällä. Sen jälkeen katsottiin, että se on oiva paikka alkaa lykätä rasvaa kuin reppuun, ja niin tuli tulevaisuus.

    VastaaPoista
  3. Annikki, tiistailaiskiaispullaseni, olen sitä mieltä... no, nyt et kyllä yhtä äkkiä muista että mitä? Mutta et Sinä ainakaan laiska ole kun osaat niin paljon kieliä. Ja pompit tataamilla? kuin Peijooni.

    Tällaisen käsityksen minä olen sinusta saanut. Voi se tietysti olla väärä. (Mutta epäilen.)

    VastaaPoista
  4. Olen varmaan vähän tyhmä, mutta minua naurattaa kauheasti Luttisen Jeeveli ja Peeveli -jutut. Tuli vähän Peijoonista mieleen.

    Nyt minun runotytön maine menee ihan pilalle, kun paljastuu, että olenkin reipas painonnostaja ja niin ahkera kielikylpijä, että nahka kuivuu.

    En minä laiska ole, mutta en ahkerakaan. Enimmäkseen istuksin ja ajattelen niitä näitä. Tekeminen on harvinaista.

    Sinusta arvelen, että sinä kuoriudut esiin kuin hitaasti punertuva karviaismarja, eikä se ole huono asia.

    VastaaPoista
  5. Anonyymi2/25/2012

    54 on aika vähän, kun huomoidaan mikä tasapainottelu siinä on menossa.

    VastaaPoista
  6. Minusta se voisi kuulostaa ihan realistiselta: alaraajassa (lonkka mukaan laskettuna ja jalkaterän pienet lihakset pois lukien) on äkkiseltään laskettuna n. 35 lihasta, sitten vastakkaiselta puolelta asentoa tukevia lihaksia, niin se on varmaan siinä.

    VastaaPoista
  7. Voi että. Muistan lapsuuteni Kotipirtillä (se oli kesämökkimme, opettajatar Martta Herne - eikä tämä ole keksitty nimi - oli sen vanhemmilleni myynyt)... että aina odotti koska karviaismarjat kypsyvät. Niitä oli sekä kuultavan kellanvihreitä että sinertävänpunaisia. Mutta eihän sitä koskaan malttanut odottaa että ne kypsiksi olisivat tulleet vaan niitä söi raakana. Ja sitten maha oli kipeä, voi v-ttu kun se oli kipeä. (Ja koko ajan kummitteli takaraivossa se että kohta on syksy ja alkaa koulu!)

    VastaaPoista