maanantai 31. lokakuuta 2011

viivasyövytys

Yhtäkkiä mieleeni tuli, miten minulla oli tapana luikerrella hänen kylpytakkinsa alle halaamaan alastomana. Hänellä oli hyvin omanlaisensa kalanruotokuvioinen karvapeite vatsalla ja hyvin lämmin iho. Ei kai ihminenkään ole kuin häkkiä halaava reesusapina.

Näin jäniksen jo kaukaa. Se pysähtyi ja puntaroi tilannetta niin kovin hitaasti. Ehdin jarruttaa jo pitkään, ennen kuin se sai ajatuksensa järjestykseen ja käpälille uuden suunnan. Teillä on pimeää ja huomenna vaihtuu marraskuuksi, paljaiden oksien ja maanmyötäisten pintojen sameankirkkaaksi hetkeksi.

2 kommenttia:

  1. Minulle joistakin naisista, tavallaan, on jäänyt plastick bag - venyvä mielikuva. Ja varmaan väärin. Ihmiset, nimen omaan, ovat hajoavia installaatioita. (En tiedä. Mutta tiedän, ettei peniskään mikään paukkukarkki ole. Höpsistä höö.)

    VastaaPoista
  2. http://www.youtube.com/watch?v=E2M6XBJEEFQ

    VastaaPoista