tiistai 30. elokuuta 2011

Tänään näin puistossa hylätyn ruusun sellofaanissaan. Joku oli heittänyt sen rantakiville. Sillä oli vielä putkessaan vettä, mutta tummanpunaiset terälehdet nuokkuivat jo paleltuneina.

Sorsat ruokailivat heinikolla, niiden nokista kuului tasainen nakse, josta tuli mieleen orgaaninen, sinne tänne vaelteleva ruohonleikkuri. Kuolevat lehdet tekevät reikää, niiden hapertuva keltainen viehättää jotenkin enemmän kuin runsas vihreä.

Lammella kellui jalkapalloja, rannalla seisoi murheellisia aikuisia miehiä, joille neljä metriä rantavettä oli liikaa.

4 kommenttia:

  1. Juhani8/30/2011

    Minäkin näin tänään murheellisia aikuisia miehiä lammen rannalla, en kuitenkaan ruusuja enkä jalkapalloja. Olen melko varma että näille herroille se noin 40 senttimetriä olisi ollut liikaa. Jollekin se on jo varmaan ollut, en tiedä, olen asunut täällä vasta reilun kuukauden.

    VastaaPoista
  2. Ehkä sielläkin oli kalastus väliaikaisesti kielletty, mikä murheellistuttaa aikuisia miehiä yllättävän paljon.

    Reilu kuukausi juuri ennen lukuvuoden alkua, alkaako sinulla kenties opiskelut tänä syksynä, vai onko se vain yhteensattuma?

    VastaaPoista
  3. Juhani8/30/2011

    Sillä lammella taitavat kalastaa vain leijonamiekka haalarimerkin omistavat, murheellisia varmaan hekin, ainakin saaliistaan.

    Opiskelut kyllä, alkoivat jo kaksi viikkoa sitten. Eli tutustumisleikit on leikitty ja arki on jo melko lähellä.

    VastaaPoista
  4. No onpas siellä synkkä lampi.

    Tutustumisleikit on ihan parhaita, ne vain paranee, mitä vanhemmaksi tulee. Melkein innolla odotan vanhainkodin tutusmisleikkejä, joissa sitten teeskennellään, ettei vanhuksilla ole enää aivoja ollenkaan. Läpsytellään käsiä ja lauletaan vanhoja kappaleita, kuten Justin Timberlakea.

    VastaaPoista