sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Pöydällä on rasiallinen lasisia kudosnäytteitä, hopeoitu maksa on niistä kaunein. Silmät eivät millään totu katsomiseen, näkökentässä häilähtelee aina tummaa, mutta aina välillä pää nyökähtää oikeaan asentoon ja eteen aukeaa kirkas kuumainen maisema, hataria kanavia, jähmettyneitä soluja vieri vieressä. Väriaineet värjäävät kudokset oudon vaaleanpunaisiksi, mutta niiden värittömän ja kuulaan avaruuden voi aavistaa silti. Hetken kirkkaus pakenee aina, ja pian katson silmät sumeina sydäntä, enkä pysty enää tarkentamaan.

2 kommenttia:

  1. Anonyymi4/11/2011

    saisikohan hopeinen maksa osakseen myös krantun tiedemiehen ihailun? tärkeintä lienee, että älyää edes ihailla. hämmentäväksi tekee se tosiasia, ettei kaikkeuden rakennusaine itse voi tuntea kauneuden käsitettä, vai voiko?

    sokea evoluutio ei pyri edes riikinkukon pyrstön kohdalla kauneuteen kauneuden itsensä vuoksi, vaan koska mutaatiossa juuri sellaisen pyrstön itselleen kehittänyt riikinkukkokeikari on jostain syystä säilynyt parhaiten jatkamaan lajia.

    VastaaPoista
  2. Hopeavärjäys (jota ei sen tarkemmin selitetty, mutta arvelen sen olevan hopeaimpregnaatiota) näyttää melkein kuin piirretyltä, tai viivasyövytykseltä ja akvatintalta, se on hyvin kaunis käsittely. Hyviä kuvia on vaikea löytää äkkiseltään netistä, se on niin eri näköinen mikroskoopissa, mutta tässä olisi
    ohutsuolesta samantapainen.

    ja toisenlaisella värillä hiussuonikeränen munuaisesta.

    --

    Rakennusaineilla taitaa kuitenkin olla se etu, että ne voivat tuntea suuria vuorovaikutuksia suoraan, toisin kuin tällaiset karkeammat olennot, jotka aistimme vain välillisesti sähköistä vv:sta, gravitaatiota hieman.

    Minusta olisi ehkä hämmentävämpää, jos samanlaiset ilmiöt kauneus mukaanluettuna lävistäisivät jokaikisen materian tason, eikä pienillä ja suurilla asioilla olisi omaa avaruuttaan. Tällainen eri tasojen erilaisuus, millaisia erilaisia ilmiöitä ne saavat aikaan, on mielenkiintoisempaa kuin maatuskamainen maailmankaikkeus, jossa jokaisen nuken sisältä löytyy samanlainen nukke, vain vähän pienempi. Otan siis mieluummin ajatuksettoman hiukkasen kuin homunculuksia soluissa. Edellämainitussa on enemmän yllätyksiä.

    VastaaPoista