tiistai 8. maaliskuuta 2011

Maaliskuussa maa kääntyy vaakavaloon, puhdas valkoinen ateljeevalaistus tulvii sivusta, suoraan. Talot tekevät pitkää varjoa kadulle, ja peilit ovat kirkkaita: niistä näkee jokaisen laskoksen kasvoilla, pienimmätkin huokoset ja paksun karvan poskilla. Näytän pölyiseltä ja taskussa rypistyneeltä nenäliinalta tässä ihanassa kirkkaudessa.

Keittokomerossani seisoo kaksi arkkua vierekkäin. Nimellisesti ne ovat jääkaappi ja pakastin, mutta puhtoinen valkea kuori sulkee sisäänsä hidasta lahoamista. Sunnuntaiksi kaivoin toisesta esiin kalvakan harmaan lihapalan ja toisesta pehmenneitä sieniä, ituisia perunoita ja komean homeen peittämän bataatinpuolikkaan. Kaikin tavoin myöhästynyt päivällinen.

4 kommenttia:

  1. Anonyymi3/08/2011

    annikki, olet lukuiloni. villaisia iltasukkaunia toivoo meri.

    VastaaPoista
  2. Villaista iltasukkatenttiinlukemista on ollut tällä viikolla, mutta perjantaina menen oikein aikaisin nukkumaan ja nukun myös pitkälle lauantaihin. Hyviä unia toivotaan.

    Jos sanoisin, että myös sinä olet minun lukuiloni, niin olisihan se vähän lällyä, joten se pitää nyt aavistaa sanomatta.

    VastaaPoista
  3. Tykkään tunnelmasta. Kuulas.

    VastaaPoista
  4. Joni,

    Juuri sellainen on maaliskuu. Kuulas.

    ilahdun kovasti, kun onnistun kuvaamaan jotakin sanoin, sillä lailla, melko tarkasti.

    VastaaPoista