torstai 9. joulukuuta 2010

Mitäpä säästä. Se on kylmä. Joskus pitkiä onttoja luita hyytää, joskus kasvoja polttelee. Lunta on, kinoksia.

Nyt vuosi muuton jälkeen alan ajatella tavaroiden järjestelyä. Olen jopa ajatellut kansioita, ja yhden lipastonlaatikon raivaamista ja täyttämistä. Taidan olla voimissani.

Kaikki kaikki on tuolla monisataasivuisen monistenipun välissä. Täyttelen sitä aamupäivisin, iltapäivisin ja iltaisin. Nukahtelen. Lyijynpätkä lyhenee.

Paitsi niinä päivinä, kun en jaksa täyttää, ja vain päivä lyhenee. Aika venyy, ja singahtelee eteenpäin.

Lomaan on kuusi päivää. Kuusi päivää vankilaa monisteen kanssa.

Keitin epämuotoisia munia. Kuori halkesi ja keltuainen pisti päänsä ulos. Munan pohjaan imeytyi kovera kuoppa, reunat ohutta valkuaislievettä.

2 kommenttia:

  1. En nyt osaa muuta sanoa kuin että kauniisti kirjoitettu, aistin tunnelman.

    VastaaPoista
  2. Hei Varjo,

    oletkin muista blogeista tutunnäköinen hahmo.

    kiitos sanoistasi.

    VastaaPoista