sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Unessa sain kivipeilin, joka silisi ja kasvoi siihen katsottaessa. Tumma kivipinta läikehti kiillotettuna, näin siinä omat vieraat kasvoni. Muut eivät nähneet siinä mitään, vain himmeän murikan. Maanalaiseen maailmaan piti ottaa jotain omaa mukaan, ettei unohda maanpäällistä.

Toisena yönä tein tuttavuutta suuren torakankokoisen hyppelevän kirpun kanssa. Kirppu oli lihava ja elämäänsä tyytyväinen, ja hyppäsi aina korkealle sattumanvaraiseen suuntaan, kun kirkaisin. Kiljuin paljon.

1 kommentti: