Yhtäkkiä lämpö vain valahti ilmasta. On tullut viileää, melkein kylmää. Yöllä heräsin siihen, että palelin. Hampaat löivät loukkua kuin vedettävät pilailukaupan tekarit; pelkäsin, että ne lohkeavat. Hoipertelin vessaan ja aloin täristä. Etsin vilttiä sohvalta ja kääriydyin myttyyn peittojen alle. Aamulla en ollut kipeä. Kai minä vain viilenen herkästi nukkuessani. Poissa ovat nihkeät helleyöt, jolloin olisin tahtonut peiton lisäksi kuoritua ihostakin, nukkua luillani vain.
Vielä joitakin viikkoja ajelehdin tässä pienoismaailmassani, tässä munankuoressa, jossa en tee juuri mitään, enkä näe juuri ketään. Ilmoittauduin uuteen yliopistooni olemassaolevaksi ja entiseen poissaolevaksi, vaihdan nahkaa ja väriä. Alan pyöräillä säännöllisesti kampukselle järven rantaan, jossa kävin tulosten jälkeen uittamassa varpaitani ja katselemassa pinnan alla hulmuavaa levää. Yritin imitoida onnellisuutta, mutta sellainen on vielä kaukana.
Nyt vain lojun ja annan ajan kulua. Olen lojunut koko kesän. Ryömin epämääräisille päiväunille silloin kun siltä tuntuu, luuhaan yöpaidassa koko päivän. Vetelehdin, enkä muista syödäkään. Luen kuitenkin, kannan kirjaa sinne ja tänne. Hienojakoinen hiekka ja pöly laskeutuvat pöydille ja hyllyille. Pyyhin välillä hiuksia lattialta. Lipaston eteen varisee vyyhtejä. Sitten laahaan vähän jalkoja, muovipussi tarttuu jalkapohjaan, hypin yhdellä jalalla, pussi putoaa ja kassien ja olkalaukun yli harppaan. Kerään pussit kaappiin, mutta jo seuraavana päivänä jostakin ilmestyy uusi pyörimään laminaattiaavikolle. Tässä asunnossa minulla ei ole polkuja.
Interrail osa 4
4 tuntia sitten
Annukka Peura: Erotus
VastaaPoistaTutunkuuloinen pienoismaailma. Paitsi että täällä kirjatkin jäävät lojumaan ja lukeminen. Eikä unta riitä tuhlattavaksi päivään.
VastaaPoistaTein samoin olemassaoloilmoituksen, poissaoloa ei tarvinnut ilmoittaa.
Kristian,
VastaaPoistaKristiina Wallin: Murtuneista luista
Kävin kirjastossa, löytyi ehdottamasi. Sirkka Turkka on muuten jäänyt elämääni.
jay,
olen piiskannut itseäni koko kesän, kun en ole jaksanut aloittaa japaninkielisten lukemista, mutta ehkä on ihan hyvä, että jaksaa lukea edes suomeksi ja englanniksi, japaniksi varmaan onnistuu sitten myöhemmin, kun jaksaa vähän enemmän.
-haa, ja onnistuukin. palkitsin juuri itseni puuttuvilla kielioppikirjoilla ja parilla romaanilla. tulevat rahtina sieltä kaukaa. tätä olen suunnitellut jo vuoden.
Onneksi olkoon olemassaolostasi, tänä vuonna oli kuulemma erityisen vaikea päästä olemaan yliopistoihin, jos nyt tulkitsin oikein.
Juu, kiitos. Ja siis samoin. Olen yrittänyt jotain semiepäanonyymiä postaustakin tehdä, mutten tiedä mitä sanoisin. Pelkään että blogini sävy muuttuu neuroottisesta synkistelystä itseriittoiseksi selkääntaputteluksi.
VastaaPoistaKiitos. Toisia kehumalla voi näin ovelasti kehua itseään. Se on helppoa, kun sen osaa.
VastaaPoistaMinusta neuroottinen synkkyys ja omahyväinen selkääntaputtelu eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan saavat aikaan mielenkiintoista ristiriitaa henkilöön, ikään kuin vetoa hieman eri suuntiin. Tällöin neuroottinen synkistely saakin aivan uusia ulottuvuuksia.
Kiva että olet saanut Turkan elämääsi, arvasin että hänellä olisi sinulle annettavaa. Tuo Erotus liittyi oikeastaan postauksesi teemaan, joka on kai ollut yksi blogisi kulmakivistä (?)
VastaaPoistaOnko tuo Wallin siis tarjous minulle yleensä vaiko kirjoituksesi innoittaja? Vai molempia?
Wallin on ehdotus sinulle.
VastaaPoistaOvat ne kyllä ehkä vähän samanlaisia, Peura ja Wallin, mitä nyt vilkaisin. Peura on vähän kirkollisempi, Wallin laboratoriohenkinen, mutta sellaista pehmeää sanajuoksutusta molemmilla.
Ei minua silti taida kukaan innoittaa ainakaan tietoisesti, vaikka vaikeahan se on sanoa, että mitä täällä tahdon oikein sanoa ja mistä tai keneltä se tulee.